Etusivu > Sosiaali ja terveys > Sosiaali- ja perhepalvelut > Isyys-, elatus-, huolto-ja tapaamisoikeusasiat

Lapsen isyys-, elatus-, huolto- ja tapaamisoikeusasiat

Perheasioiden yksikön palvelut

- Isyyden selvittäminen ja vahvistuttaminen maistraatissa
- Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevat sopimukset
ja niihin liittyvä sopimusneuvottelu
- Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten ja tapaamisiin liittyvien vaihto-
tilanteiden järjestäminen valvotusti tai tuetusti
- Olosuhdeselvityksen laatiminen tuomioistuimelle lapsen huoltoa, asumista
ja tapaamisoikeutta koskevissa riita-asioissa


Elatusavun indeksitarkistus 1.1.2017 alkaen 0,47 %

Yhteystiedot

Ajanvaraus toimistosihteeri Kaija Mäntylä 044 701 6188
ma - to klo 9.00 - 11.00

Ajalla 10.7.-4.8.17 ajanvaraus lastenvalvojille ma, ke ja to klo 9.00 - 11.00

Neuvontaa, ohjausta ja konsultointia voit saada soittamalla suoraan
työntekijöille.

Puhelinajat työntekijöille ma, ke, pe klo 9.00 - 10.00

Lastenvalvoja Ritva Aalto 044 701 6185
Sosiaalityöntekijä / lastenvalvoja Erja Järvinen 044 701 6118
Sosiaalityöntekijä / lastenvalvoja Sari Lähdeniemi 044 701 0451
Sosiaalityöntekijä Tuija Renfors 044 701 6189
Lastenvalvoja Salla Salén-Haapala 044 7016195

Tapaamispaikan sosiaaliohjaaja Kirsimarja Maalari 044 701 8550

Johtava perheneuvoja Terttu Välimäki 044 701 4525

Käyntiosoite

Yrjönkatu 15 A, 3.krs
28100 Pori

Postiosoite
PL 56, 28101 Pori

Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys tunnustamalla. Isyyden tunnustaminen on mahdollista tehdä ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.

Vanhemmat voivat sopia ennakollisesti myös yhteishuoltajuudesta neuvolassa. Lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta neuvotellaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.
Neuvolan jälkeen isyysasian käsittely jatkuu lastenvalvojalla. Isyyden tunnustaminen on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä lastenvalvojalle. Tämän 30 päivän määräajan jälkeen lastenvalvoja käsittelee asian ja lähettää isyysasiakirjat maistraattiin vahvistettavaksi. Maistraatti lähettää päätöksen suoraan vanhemmille. Jos isyyden tunnustamisen yhteydessä on sovittu lapsen yhteishuollosta, lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen isyyden vahvistamisen jälkeen ja lähettää vanhemmille päätöksen.
Jos lapsen isyyttä ei ole tunnustettu raskauden aikana, lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä lapsen syntymän jälkeen. Tällöin lapsen äidille lähetetään kutsu isyyden selvittämiseen väestörekisterin ilmoituksen perusteella (ilmoitus avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta). Vanhemmat voivat myös itse varata ajan isyyden selvittämistä varten.

Isyyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on.
Kun isyys on vahvistettu, lapselle voidaan antaa isän sukunimi. Isästä tulee elatusvelvollinen samoin kuin lapsen äitikin on elatusvelvollinen. Lapsi saa perintöoikeuden isään ja isänpuoleiseen sukuun; myös isälle syntyy perintöoikeus lapseensa nähden. Jos lapsi on alaikäinen isänsä kuollessa, lapsi voi saada perhe-eläkettä sekä korvauksia isän vakuutuksesta.
Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat allekirjoittaa myös sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen isyyden vahvistamisen jälkeen. Muussa tapauksessa lapsen ainoaksi huoltajaksi jää äiti.

Oikeusgeneettinen isyystutkimus (DNA-tutkimus)

Oikeusgeneettinen isyystutkimus (DNA-tutkimus) tehdään, kun biologisen isyyden suhteen on epävarmuutta tai epäselvyyttä. Tutkimuksen voi tilata lastenvalvoja, jos mahdollinen isä pyytää sitä tai lastenvalvoja muutoin katsoo tutkimuksen tarpeelliseksi. Posken sisäpinnan sivelynäyte otetaan äidiltä, mahdolliselta isältä ja lapselta lastenvalvojan valvonnassa. Näytteet lähetetään tutkittaviksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määrittelee alaikäisen lapsen huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyviä asioita.

Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Mikäli lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on äiti yksin hänen huoltajansa. Vanhempien erotessa tulee ratkaista, miten lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus järjestetään.

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Erotilanteessakin lapselle tulee mahdollistaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja molempien vanhempien välillä.

Lapsen huolto voi kuulua

  • yhteisesti molemmille vanhemmille riippumatta siitä ovatko he avioliitossa keskenään, asuvatko yhdessä vai erikseen
  • yksin toiselle vanhemmalle
  • vanhempien sijasta tai ohella muulle tai muille henkilöille (aina oikeuden päätös)
  • oikeus voi myös määrätä huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta huoltajien kesken


Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta voidaan tehdä sopimus Lastensuojelutoimiston/Perheasiainyksikön lastenvalvojan /sosiaalityöntekijän luona tai hakea päätöstä käräjäoikeudelta.

Lapsen huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatuksensa molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavat molempia vanhempiaan.

Yhteishuolto

Yhteishuoltajina vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä. Kuitenkin vanhempi, jonka luona lapsi asuu, vastaa lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Asioista, joilla on huomattava merkitys lapselle ja hänen tulevaisuudelleen huoltajat päättävät kuitenkin yhdessä, ellei lapsen etu muuta vaadi.

Lapsen huoltajat päättävät yhdessä mm. lapsen terveydenhoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta ja asuinpaikasta. Lisäksi molempien huoltajien on allekirjoitettava lapsen passihakemus. Molempien vanhempien suostumus tarvitaan lapsen nimen muuttamiseen. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnosta, äidinkielestä ja kansalaisuudesta.

Lapsen kannalta on tärkeää, ettei hänestä kilpailla eikä riidellä. Lapsi on yleensä kiintynyt molempiin vanhempiinsa ja haluaa säilyttää hyvät suhteet kumpaankin. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi. Vaikka puolisoiden välinen suhde katkeaisikin, ei suhde lapseen saa katketa.

Yksinhuolto

Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset.

Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Oheis- ja tehtäväjakohuoltajuus

Käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä lapselle vanhempien ohella tai sijasta jonkun muun henkilön oheishuoltajaksi. Samoin käräjäoikeus voi hakemuksesta määritellä lapsen huoltajien välisen työnjaon esim. siten, että lasta luonaan pitävä vanhempi saa yksin päättää esim. lapsen sukunimestä, terveydenhuollosta tai lasta koskevien tietojen antamisesta vanhemmalle, joka ei ole huoltaja.

Lapsen asuminen

Eron jälkeen vanhempien on ratkaistava, asuuko lapsi isällä vai äidillä. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, vastaa lapsen arjen huolenpidosta.

Lapsen kannalta pohdittavia asioita ovat mm.:

  • miten sujuu lapsen hoitaminen, ruokailu, vaatehuolto
  • miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten
  • miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa (toisen vanhemman tapaaminen, sukulaiset, ystävät)
  • kumpaan vanhempaan lapsi on oppinut turvautumaan iloissaan ja suruissaan


Lapselle on tärkeää, että hänellä on tietoa ja tunne siitä, mihin hän kuuluu. Yhteishuoltopäätöksestä riippumatta lapsen on oltava kirjoilla yhdessä paikassa.

Lapsen tapaamisoikeus

Vanhempien asuessa erillään lapsella on oikeus pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa.

Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee tukea ja apua tapaamisoikeutensa toteutumiseksi molemmilta vanhemmilta.

Tapaamisoikeudesta voidaan laatia kirjallinen sopimus Lastensuojelutoimiston/Perheasianyksikön lastenvalvojan/sosiaalityöntekijän luona. Lastenvalvoja/sosiaalityöntekijä myös vahvistaa sopimuksen. Sopimuksessa voidaan määritellä tarkemmin milloin ja miten lapsi tapaa vanhempaansa (viikonloppuisin ja viikolla tapahtuvat tapaamiset, juhlapäivä- ja loma-aikatapaamiset jne.).

Riitatilanteessa tapaamiskäytäntöihin on mahdollisuus hakea ratkaisua käräjäoikeudelta.

Miten toimia?

Lapsen huolto, asuinpaikka, tapaamisoikeus ja/tai elatusapu voidaan päättää joko lastenvalvojan/sosiaalityöntekijän vahvistamalla sopimuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä.

Kun vanhemmat ovat yksimielisiä, he voivat varata ajan Lastensuojelutoimiston/Perheasiainyksiköstä sopimuksen tekemistä varten.

Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, he voivat hakea asiaan päätöstä käräjäoikeudesta hakemusasiana. Lapsen huoltoa, asuinpaikkaa, tapaamisoikeutta ja/tai elatusapua koskevat asiat voidaan käsitellä joko avioerohakemuksen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella.

Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksenteon tueksi selvityksen vanhempien olosuhteista perusturvalautakunnalta eli perheasianyksikön sosiaalityöntekijöiltä. Sosiaalityöntekijät tekevät selvityksen parityönä.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen selvitystyön aikana, voidaan heidän kanssaan tehdä sopimus ja vahvistaa se ilman oikeuskäsittelyä.

Mikäli sopimus tai oikeuden päätös ei toimi?

Joskus vanhempien tekemä vahvistettu sopimus tai oikeuden päätös ei arkielämässä toimikaan. Lapsi ei tapaa sitä vanhempaa, jonka luona ei asu tai toinen vanhempi ei luovuta lasta sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu.

Näissä tilanteissa voidaan hakea käräjäoikeudelta sopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa.

Tarvittaessa käräjäoikeus päättää täytäntöönpanosovittelusta ja antaa tehtävän perusturvalautakunnan vahvistamille sovittelijoille. Sovittelun avulla pyritään neuvottelemalla edistämään asianosaisten yhteistoimintaa lapsen parhaaksi ja saada asianosaiset vapaaehtoisesti noudattamaan sopimusta/päätöstä.

Mikäli olosuhteet ovat muuttuneet päätöksen antamisen jälkeen, voi käräjäoikeus muuttaa päätöstä vähäisessä määrin käsitellessään täytäntöönpanoasiaa. Mikäli on tarve päätöksen merkittävään muutokseen, tulee asia käsitellä erillisellä hakemuksella.

Elatus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja molemmat vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman kykynsä mukaan.

Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselleen elatusapua. Elatusavun vahvistaminen voidaan tehdä elatussopimuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä.
Elatusapu maksetaan joko kuukausittain etukäteen tai kertasuorituksena. Elatusapua tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan.

Elatussopimus tehdään kirjallisesti Lastensuojelutoimiston/perheasiainyksikössä lastenvalvojan/sosiaalityöntekijän luona. Sopimus on rinnastettavissa käräjäoikeuden antamaan päätökseen.
Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatusavun määrästä, lapsen vanhempi tai muu edustaja voi viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Elatusavun suuruus riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja kummankin vanhemman maksukyvystä. Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhteistyössä laatineet ohjeet lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohjeet sisältävät mallin elatusapulaskelmasta.

Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

Vanhemman velvollisuus maksaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tämänkin jälkeen lapsella on oikeus saada elatusta kouluajalta (esim. lukion tai ammatillisen oppilaitoksen päättymiseen asti), jos sitä pidetään kohtuullisena. Vahvistettua elatusapumaksua voidaan myöhemmin muuttaa, jos lapsen tai vanhempien olosuhteet muuttuvat ratkaisevasti.