Etusivu > Sosiaali ja terveys > Ajankohtaista > 2017 > 05 > Työllisyyspalveluissa positiivista virettä – TYP-mallia laajennettu Porista Satakuntaan

Työllisyyspalveluissa positiivista virettä – TYP-mallia laajennettu Porista Satakuntaan

(05.05.2017 08:27 Marika Virtanen / päivitetty 05.05.2017 08:27)

Työttömyysaste tammikuussa oli yli 16 prosenttia Porissa. Luku on edelleen korkea, mutta kuitenkin yli prosentin pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

– Syksystä on selvästi huomannut työttömyyden laskusuuntaisuuden, mutta Porin kaupungin omat lomautukset sotkivat ja vasta tammikuun luvuissa on selkeästi näkyvissä työllisyyden parantuminen, kertoo työllisyydenhoidon päällikkö Juha Laine.

Porissa työttömyyden vähentämiselle on poliittinen tahtotila ja työllisyyspalveluiden kehittämisen eteen on tehty töitä. Vuonna 2015 laaditun työllisyysohjelman mukaisesti kaupunki on kehittänyt palveluitaan ja ollut mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa.

– Työllisyyspalveluissa kaupunki edistää työttömien asukkaiden työllistymismahdollisuuksia. Asiakkaille järjestetään työkokeiluita ja palkkatukityötä kaupungin omissa yksiköissä ja yhdistyksissä. Palveluohjaajat kartoittavat pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden palvelutarpeita ja ohjaavat sopiviin palveluihin. Työllistäviä hankkeita tuetaan avustuksin ja ostopalveluina on hankittu muun muassa tulosperusteisia työnetsintäryhmiä, kuvailee Laine.

Pelkät työllistymistä edistävät palvelut eivät riitä poistamaan työttömyyttä, vaan tärkeätä on työpaikkojen lisääntyminen ja työvoiman kysynnän kasvaminen.

– Ensisijaisesti työttömyys paranee hyvän koulutuksen omaavilla ja vain hetken työttömänä olleilla henkilöillä. Viimeisen vuoden aikana on tullut ilahduttavan paljon paikkoja, joihin ei vaadita tiettyä koulutusta. Hyvä esimerkki on Uudenkaupungin autotehdas. Oli ilo lukea, että työnantaja kouluttaa työntekijät tehtäviinsä, kertoo TYP-päällikkönä 1. helmikuuta aloittanut Jenni Ketonen.

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu takaa palvelut pitkäaikaistyöttömille

Porissa on ollut työvoiman palvelukeskus-toimintaa vuodesta 2004 ja lakisääteistä toiminta on ollut vuodesta 2015 alkaen. Palvelukeskuksen nimi vaihtui työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalveluksi ja Satakunnassa näitä niin sanottuja TYP-verkostoja toimii nyt kaksi. Toinen Rauman seudulla ja toinen kattaa muun Satakunnan.

– Elokuusta 2016 lähtien on ollut voimassa Satakunnan TYPin sopimus, jossa on mukana 15 kuntaa, kaksi kuntayhtymää, Kela ja Satakunnan TE-toimisto. Näistä 11:sta kunnassa TYP-toiminta on kokonaan uutta. Työllisyydenhoitoa on aiemminkin toki kunnissa tehty, mutta nyt on lain edellyttämä velvoite pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden tilanteen moniammatillisesta kartoituksesta ja suunnitelman teosta, kertoo Ketonen.

Ketosella itsellään on pitkä kokemus TYP-toimintamallista. Hän uskoo sen vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä henkilökohtaiseen ja tavoitteelliseen palveluun.

– Lakisääteisiä työttömien terveystarkastuksia kunnissa on tehty, mutta TYPin myötä terveydenhuollon ja kuntoutuksen osaaminen vahvistuu työttömän työnhakijan palveluissa. Myös Kelan tiiviimpi osallistuminen työskentelyyn tuo etuja niin asiakkaille kuin koko asiantuntijajoukollekin, kuvailee Ketonen.

Kuntouttava työtoiminta on monelle ensimmäinen askel työllistymisen polulla

Tietyn työttömyysajan täyttyessä asiakkaalla on velvollisuus osallistua työllistymistä edistävään ja kuntouttavaan palveluun. Vastaavasti kunnalla ja TE-toimistolla on velvoite tätä asiakkaalle tarjota. Porissa toimintaan on panostettu ja tarjolla on erilaisia työtoimintamahdollisuuksia asiakkaille.

– Työtoimintapaikkoja löytyy muun muassa kaupungin omista yksiköistä. Asiakkaat voivat tutustua esimerkiksi vanhusten palvelukotien, kiinteistöhoidon tai vaikkapa kirjaston työkenttään. Työtoimintapaikkoja löytyy paljon myös Nuorten työpajalta, työllistämispalveluista, työ- ja päivätoimintakeskus Tinkistä sekä Luontopajasta. Kaupungille korvaamattoman tärkeitä kumppaneita ja työtoimintamahdollisuuksia tarjoavia palveluntuottajia ovat lisäksi monet järjestöt, projektit sekä seurakunta, kuvailee Ketonen.

Kuntouttava työtoiminta räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden ja kykyjen mukaan. Valtakunnallisten selvitysten mukaan kuntouttava työtoiminta ei ole odotetusti lisännyt asiakkaiden työllistymisedellytyksiä ja sen vaikuttavuudesta usein kiistellään julkisuudessa.

– Tärkeää on minusta kuitenkin huomata, että asiakaspalautteiden mukaan merkittävä osa asiakkaista kokee osallistumisensa kuntouttavaan työtoimintaan parantaneen heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan, vaikkei se suoranaisesti palkkatyötä olisi mukana tuonutkaan, muistuttaa Ketonen.

Työelämän ulkopuolelle pudonneen paluu työmarkkinoille vaatii usein suunnitelmallista työtä, palveluiden yhteensovittamista ja ennen kaikkea asiakkaan omaa motivaatiota. Mielekäs tapa osallisuuteen on turvattava myös niille, jotka eivät pysty toimeentuloaan palkkatyöllä hankkimaan.


Hakusana
2017 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2016 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2015 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2014 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2013 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2012 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2011 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2010 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12