Etusivu > Ajankohtaista > 2017 > 06 > 26 kesää Preiviikinlahden saarilla

26 kesää Preiviikinlahden saarilla

(09.06.2017 16:06 Merika Lanne / päivitetty 22.06.2017 13:53)

Maankohoaminen muuttaa maisemaa ja kasveja Preiviikinlahden saaristossa. Heli Jutilan raportti saarien kasvistosta ja kasvillisuudesta on julkaistu.

Maa kohoaa seitsemän millimetriä vuosittain Preiviikinlahdella

Preiviikinlahti rajautuu pohjoisessa Yyterin ja etelässä Kuuminaisten niemeen. Suurin osa 45 saaresta ja luodosta sijaitsee Preiviikinlahden suulla.

Preiviikinlahden saaristo tarjoaa monimuotoisen kokoelman erilaisia luontotyyppejä rannalta kedoille, nummille, metsään ja soille. Rantojen kasvillisuuden määräävä tekijä on veden korkeuden vaihtelu. Preiviikinlahden edustan saarilla on hiekkaisia, soraisia rantoja, joita myrskyt, aallot, jäät ja tuulet muokkaavat. Saaret muuttuvat koko ajan, koska maa kohoaa ja kasvillisuus kehittyy.

Pienimmät saaret ovat karikoita, jotka katoavat ajoittain veden pinnan alle. Kasvillisuus tuhoutuu, kun karikko peittyy veteen, ja kasvillisuuden kehittyminen alkaa alusta.

Preiviikinlahden saarilta löytyi kaikkiaan 321 putkilokasvia. Eniten kasvilajeja löytyi Kallioluodosta, jossa havaittiin 238 eri lajia. Kallioluoto on Preiviikinlahden saariston suurin, korkein ja vanhin saari. Kasvilajien määrä yleensä kasvaa maankohoamisrannikolla, kun saaren koko, korkeus ja ikä kasvavat.

kuva Puskurin saarella on karua kuivaa niittyä ja nummea. Nummilla kasvaa metsälauhaa, poronjäkälää ja variksenmarjaa. Vuosien saatossa katajat valtaavat nummen ja nummi peittyy metsäksi. Kuva Heli Jutila.

Tutkimusretkille veneellä tai SUP-laudalla

Kasvitieteilijä Heli Jutila on tutkinut putkilokasvien esiintymistä ja kasvillisuutta 45:llä Preiviikinlahden saarella vuodesta 1991 vuoteen 2016. Hän on vieraillut jokaisella saarella ainakin kerran, ja kasvillisuuden kannalta parhaissa tutkimuskohteissa jopa 13 kertaa.

Heli Jutila on viettänyt kesiään perheen huvilalla Preiviikinlahdella:
– Kasvitieteilijälle saaret ovat kiinnostava tutkimuskohde, koska Itämeren rannoilla on oma lajistonsa, jota sisämaassa ei ole. Tällaisiä ovat esimerkiksi meriasteri, merisinappi, merinätkelmä ja suolasänkiö. Preiviikinlahdella muutokset ovat nopeita, jo muutamassa kesässä saarilla näkee uusia kasveja.

Heili Jutila vieraili eniten keskikokoisilla ja suurilla saarilla. Vierailulla laskettiin, kuinka monta kasvilajia kultakin saarelta löytyi. Yleensä Heli Jutila veneili saariin ja vietti siellä päivän kasveja tutkimalla, usein koko perheen kanssa. Saari kierretään rantoja myöten ja poikkeillaan kohti saaren keskustaa, ja pysähdellään tutkimaan mitä lajeja saarella kasvaa.
– Ajan myötä kirjoittelin saarikohtaisia kuvauksia saarien luonnosta ja luetteloja kasveista. Lopulta päädyin kirjoittamaan havaintoni kirjaksi viime talvena, kertoo Heli Jutila.

Preiviikinlahden kasvillisuusselvitys toimii tietopankkina saarilla vierailijoille. Jos vierailija kiinnostuu enemmän kasvien tutkimisesta, selvityksen perusteella on helpompi etsiä ja tunnistaa saariston lajeja.

Suosikkisaarta ei tutkijalla ole.
– Lähes jokaisella saarella on omia hyviä puoliaan. Mustakari, Harmaat, Puolivälinkari ja Kallioluoto ovat mielenkiintoisia, koska niiden kallioperässä on diabaasia, joka rikastuttaa kasvilajistoa, toteaa Heli Jutila.

Heli Jutilan suosikkikasvi on vilukko, joka Preiviikinlahdella näkyy rannoilla monien muiden niittykasvien joukossa. – Vilukko on kaunis, hento, valkoinen kukka, ja nimi osuu viluiseen tutkijaan, kertoo Heli Jutila.

kuva Aikanaan saarilla on laidunnettu lampaita ja nautakarjaa. Lampaat laiduntavat nykyisin Julukarin saarella. Nautakarja pääsee muutamiin Hevoskarin ja Kumpelin läheisiin saariin. Kasvillisuuden kehitys saaristossa on varsin luonnonvaraista, koska laidunnus ei vaikuta lajiston kehitykseen eikä saarilla ole tehty hakkuita. Laiduntaminen torjuu ruovikoita, ja laiduntavan karjan mukana saarille saapuu valkoapilaa, kylänurmikkaa ja juolavehnää. Kuva Heli Jutila.

Preiviikinlahden saaristo jatkaa muuttumistaan

Itämeren rantakasvillisuutta uhkaavat vieraslajit, kuten kurtturuusu, lupiini, rantaputki ja suolaleinikki. Preiviikinlahti rehevöityy ja meriveden suolapitoisuus vähenee. Osa kasvilajeista kärsii muutoksista ja ehkä häviää alueelta.

- Preiviikinlahdella maa kohoaa edelleen. Nykyiset luodot muuttuvat saariksi, joiden rannoille kasvit leviävät. Uusillakin saarilla riittää tutkittavaa, Heli Jutila arvelee.

Ympäristö- ja lupapalvelut on tukenut selvityksen julkaisua:
- Kasvillisuuden perusselvityksiä ja inventointeja ei juurikaan tehdä. Työ on arvokas ja kertoo Preiviikinlahden monipuolisesta luonnosta. Tietoa hyödynnetään myös tulevaisuudessa, kun luonnonympäristön muutoksia havainnoidaan, toteaa päällikkö Seppo Salonen.

kuva Puolivälinkarin nummea. Kuva Heli Jutila.

Raportti Preiviikinlahden saariston kasvistosta ja kasvillisuudesta on valmistunut

Porin kaupungin ympäristöviraston julkaisusarjassa on ilmestynyt Preiviikinlahden saariston kasvisto ja kasvillisuus –julkaisu, jonka on kirjoittanut FT ja kasvitieteilijä Heli Jutila. Työ on 26 vuoden pituisen kartoituksen tulos ja yksityiskohtainen katsaus kunkin saaren kasvistoon ja kasvillisuuteen sekä siinä tapahtuneeseen muutokseen.


Preiviikinlahden saariston kasvisto ja kasvillisuus (pdf, 8.13 Mt)


Hakusana
2017 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2016 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2015 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2014 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2013 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2012 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2011 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2010 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12