Radon

Terveysvalvonnan toimialueeseen kuuluvat Eurajoki, Harjavalta, Nakkila, Pori ja Ulvila.

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota ei ihminen pysty aistimaan. Radonin pitoisuus voidaan havaita ainoastaan mittaamalla radonmittauspurkeilla. Pitkäaikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa voi aiheuttaa keuhkosyöpää.

Radonpitoisuuden suositeltavat ylärajat

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ionisoivasta säteilystä mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ilmaa.

Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m³.
Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut sekä kalliot ovat paikkoja, joissa radonpitoisuus voi ylittää ohjearvot. Säteilyturvakeskus suosittaa mittaamaan radonia pientaloissa ja kerrostalojen alempien kerrosten asunnoissa kaikkialla Suomessa.

Radonmittaukset

Radonin mittausajaksi suositellaan kolmea kuukautta syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, yleensä radonmittauspurkeilla. Tavallisessa asunnossa mitataan kahdella mittauspurkilla, jotka sijoitetaan huoneisiin, joissa vietetään eniten aikaa, esimerkiksi olohuoneeseen ja makuhuoneeseen. Jos asunnossa enemmän kuin yksi kerros, tulee kaikissa kerroksissa mitata. Alle 100m2 asunto voidaan mitata yhdellä radonpurkilla, jos kerroksia on vain yksi ja asunnon perustukset ja ilmanvaihto on jokaisessa asuinhuoneessa samanlaiset.

Jos pitoisuus on korkea, sitä voi vähentää helpoilla korjaustoimilla. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä sekä ilmanvaihto. Radonmittauksia tekee mm. Säteilyturvakeskus.