Tulvariskien hallinta
Tulva on sää- ja vesistöoloista johtuva luonnonilmiö. Tulvalla tarkoitetaan sadevesien kertymisestä, vesistön vedenpinnan noususta tai merenpinnan noususta aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.
Porin kaupungin tulvariskien hallinnan tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.
Porin Kokemäenjoen alaosan tulvariski on yksi Suomen pahimpia. Kokemäenjoen tulvasuojelun kehittämiseksi on käynnistetty vuonna 2003 Porin tulvat -hanke, joka on Porin kaupungin ja ELY-keskuksen yhteishanke. Pahimmat vahinkoa aiheuttavat tulvatilanteet painottuvat nykyisin ilmastonmuutoskehityksen myötä yleisimmin loppuvuoteen ja alkutalveen, jolloin hyydetulvat voivat kasvattaa vedenkorkeuksia merkittävästi virtaamien ollessa suuria.
Tulvatyypit
Tulvat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Ne voidaan jakaa muun muassa maantieteellisen sijainnin, ilmasto-olojen, syntytavan ja ihmisvaikutuksen mukaan hulevesi- eli rankkasadetulviin, vesistötulviin ja meritulviin.
Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä sekä rakennusten perustusten kuivatusvesiä. Hulevesitulva syntyy, kun sataa niin rankasti, ettei alueella oleva hulevesijärjestelmä pysty kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi nousee kaduille ja pihoille, mikä voi aiheuttaa suuriakin vahinkoja.
Vesistötulva voi tulla järvien ja jokien rannoilla, kun vesi tulvii maalle lumen sulamisen, rankkojen sateiden, jää- ja hyydepatojen tai vesirakenteiden toimintahäiriöiden tai virtausaukkojen tukkeutumisen takia. Myös meriveden korkeus saattaa vaikuttaa vesistötulvan syntymiseen, sillä meriveden nousu nostaa myös jokiveden pintaa.
Merivesitulva eli meritulva johtuu siitä, että merenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle ja tulvii maa-alueille. Meritulvan vaara ei ole Porissa samaa luokkaa kuin hule- ja vesistötulvan. Meriveden nousu voi kuitenkin vaikuttaa vesistötulvan syntymiseen tilanteessa, jossa myös jokivesi on korkealla.