Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynnin valmistelu ja mahdollisen myyntiprosessin toteutuminen

Kaupungin talous ja rahoituspohja vahvistuisivat vähemmistöosuuden mahdollisen myynnin myötä. Kaupunki voisi tehdä alueen kehitystä tukevia investointeja ja saavuttaa taloudellista turvallisuutta ja tasapainoa sijoittamalla myynnistä saatuja varoja hajautetusti.

Kaupungin ja Pori Energian tavoitteita vastaavan kumppanuuden toteutuessa yhtiöön voidaan kohdentaa lisärahoitusta, jolla se voi toteuttaa puhtaan siirtymän energiainvestointeja. Alueelle sijoittuvat teollisuusyritykset tarvitsevat paljon energiaa ja edellyttävät puhdasta energiantuotantoa. Siten investoinnit turvaavat yhtiön tulevaisuuden tuloksentekokykyä.

Pori Energian vähemmistöosuuden myyntiä ei ole pakko toteuttaa, jos sopivaa kumppaniomistajaa ei löydy, kaupan ehdoista ei päästä yhteisymmärrykseen tai toimielimet päättävät muutoin keskeyttää myyntiprosessin. Pori Energia Oy:lle etsitään osaomistajaa, joka kykenee kehittämään yhtiötä ja tukemaan talousalueen energiaintensiivisiä teollisia hankkeita pitkällä aikavälillä. Suunniteltu kaupan kohde on vähemmistöosuus eli enintään 49 prosentin määräosuus Pori Energia Oy:stä. Vähemmistöosuuden suuruus tarkentuu prosessin aikana. Mahdollisen kaupan jälkeenkin Porin kaupunki säilyisi energiayhtiön enemmistöomistajana. Vähemmistöosuuden myyntiä valmisteleva prosessi toteutetaan syksyn 2024 aikana. Varsinainen päätös asiassa tehtäisiin Porin kaupunginvaltuustossa tulevan talvikauden aikana.

Myyntiä valmisteltaessa asiantuntijat arvioivat hintahaarukkaa eri menetelmillä. Hinta ja osakkeiden määrä täsmentyvät kumppanuusneuvotteluissa. Suunniteltu kaupan kohde on vähemmistöosuus eli enintään 49 prosentin määräosuus Pori Energia Oy:stä. Pori jäisi edelleen Pori Energian enemmistöomistajaksi. Myyntitulon määrä olisi joka tapauksessa muutama sata miljoonaa euroa.

Olennaista myyntitulon osalta on se, miten se käytetään. Tarkoitus on sijoittaa myyntitulo niin, että se tuottaa kaupungille merkittävän vuotuisen tuoton, joka ylittää selvästi nykyisen Pori Energiasta saatavan omistajatuloutuksen tason.

Vähemmistöosuuden myynti toisi kaupungille kertaluonteisen tuloutuksen, mahdollistaisi edelleen muiden tuloutuskeinojen jatkamisen sekä alentaisi merkittävästi kaupungin omistaja- ja rahoitusriskiä. Myynti tuo mukaan yhtiön johtamiseen vielä nykyistä enemmän toimiala- ja rahoitusosaamista, mikä parantaa merkittävästi Pori Energian kilpailukykyä erittäin kilpailluilla energiamarkkinoilla. Osakassopimus myös mahdollistaa yhtiön ohjaamisen ennustettavasti.

Tuloutusten jatkaminen entisellä tasolla ei ole kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna enää paras vaihtoehto. Tuloutukset Pori Energiasta tulevat jatkumaan myös vähemmistöosuuden myynnin jälkeen jollakin tasolla. Niiden rinnalla kaupunki tulee samaan myös myyntituloilla tehtäviä sijoitustuottoja.  Voidaankin ajatella, että kaupunki tulouttaa nyt Pori Energian vuosia kestäneen arvonnousun ja tekee sen niin, että samalla yhtiön tulevaisuus ja kasvumahdollisuudet vain paranevat entisestään.

Jos vähemmistöosuuden myyntiä ei tehdä, vuosittaisten tuloutusten määrää kaupungille joudutaan nostamaan. Tuloutukset ovat tähän asti olleet maltillisia, koska yhtiön kasvu on haluttu turvata. Tuloutusten voimakas nostaminen ja kaupungin jatkaminen yhtiön ainoana osakkaana heikentäisivät yhtiön kasvumahdollisuuksia ja osallistumista vihreän siirtymän investointeihin.

Pori Energia ei maksa kaupungille tällä hetkellä osinkoja tuloksestaan, eikä se ole maksanut niitä aiemminkaan. Kaupungin vuotuiseen tulokseen vaikuttavat nyt vain kaupungin Pori Energialle myöntämien lainojen koroista saatavat rahoitustuotot, jotka ovat noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi Pori Energia maksaa noin miljoona euroa siitä, että se saa käyttää kaupungin omistamia Pohjolan voima Oy:n ja Länsi-Suomen voima Oy:n osakkeita omaan liiketoimintaansa.  Nämä osakkeet oikeuttavat siis ostamaan sähköä omakustannushintaan sähköntuotantolaitoksista.

Pori Energialla on merkittävä arvo kaupunkikonsernissa, mutta sen vaikutus kaupungin vuotuiseen taloustilanteeseen on ollut melko pieni. Tämä johtuu siitä, että kaupunki on yhtiön omistajana halunnut mahdollistaa yhtiön kasvun niin, että sen investointeja on rahoitettu pelkän velkarahoituksen sijaan myös sen omalla tulorahoituksella. Omistajatuloutus on siis ollut erittäin maltillista ja näin halutaan olevan jatkossakin. Yhtiötä ei ole tarkoitus ajaa taloudelliseen ahdinkoon omistajan tai omistajien liiallisilla tuloutusvaatimuksilla.

Jos yhtiöstä myydään vähemmistöosuus, myyntitulot tullaan sijoittamaan mahdollisimman kannattavasti, kuitenkin niin, että sijoitettavat pääomat turvataan mahdollisimman hyvin.  Sijoitustuottojen merkitys kaupungin taloudelle tulee olemaan moninkertainen verrattuna siihen, että tuottoja saataisiin vain Pori Energian suorina tuloutuksina kuten tähänkin asti. Sijoitustuottojen määrän tavoitellaan olevan suuruusluokka 15 miljoonaa euroa vuodessa. Ne vastaisivat tasoltaan lähes yhden kunnallisveroprosentin tuottoa, eli jokainen porilainen veronmaksaja maksaisi myynnin seurauksena noin yhden veroprosenttiyksikön verran vähemmän veroa kuin tilanteessa, jossa myyntiä ei toteuteta. Nykyinen Porin kunnallisveroprosentti on 8,4. Ilman merkittäviä vuotuisia lisätuloja tai talouden sopeutustoimenpiteitä, veroprosenttia olisi pakko nostaa siis vähintään 9,4:ään.

On huomattava, että kaupungin talous on ollut jo vuosia rakenteellisesti alijäämäinen noin 15–20 miljoonaa euroa ja veronkorotukset on pakko toteuttaa jo pelkästään kuntalain noudattamisen vuoksi, jos muita keinoja ei löydetä. Kunnan talouden tulee lähtökohtaisesti olla tasapainossa.  Muita keinoja talouden tasapainottamiseen voisivat olla lähinnä ei-lakisääteisten palveluiden lopettaminen.  Niiden taloudellinen merkitys on reilun 20 miljoonan euron luokkaa. Merkittävimpiä kokonaisuuksia siinä ovat mm. joukkoliikenne, yliopistokoulutus, avustukset yhteisöille sekä vapaa-ajan ja kulttuurin palvelut. Niiden lopettamisesta voidaan kuitenkin keskustella lähinnä teorian tasolla, sillä käytännössä kukaan ei ole valmis niitä kaikkia lopettamaan.

Ei. Kuluttajat ostavat sähkön sähkömyyjältä sähkösopimuksella. Pori Energia ei myy itse sähköä ja kuluttajat voivat vapaasti valita ja kilpailuttaa oman sähkömyyjänsä.

Pori Energian tuotteita ovat mm. kaukolämpö ja sähkönsiirto. Pori Energian omistajilla ja omistussuhteilla ei ole suoraa vaikutusta sähkön hinnoitteluun. Kaupasta riippumattomista syistä hinnoittelu muuttuu ajan myötä muiden tekijöiden (esim. energiamarkkinoiden sääntely ja markkinatilanne) vaikutuksesta.

Ei. Omistajilla ja omistussuhteilla ei ole suoraa vaikutusta Pori Energian asiakkaiden sähkönsiirron hinnoitteluun. Energiavirasto säätelee ja valvoo sähköverkkopalvelun hinnoittelun kohtuullisuutta neljän vuoden jaksoissa ja antaa jokaiselle verkkoyhtiölle hintaa määrittävän valvontapäätöksen. Tähän mennessä Pori Energia Sähköverkot Oy on lähtökohtaisesti laskuttanut sähkö- ja maakaasumarkkinalainsäädännön mukaisen maksimituoton sähkönsiirtohinnoista. Kaupasta riippumattomista syistä hinnoittelu muuttuu ajan myötä muiden tekijöiden (esim. energiamarkkinoiden sääntely ja markkinatilanne) vaikutuksesta.

Pori Energian vähemmistöosuuden kauppaa valmisteltaessa, keskusteluissa on noussut esiin huoli siitä, että sähkönsiirtohinnat nousevat voimakkaasti. Pori Energian vähemmistöosuuden kaupalla ei ole samoja vaikutuksia kuin kymmenen vuotta sitten tapahtuneella Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnillä Carunalle, koska yhtiöiden verkot ja niille sallittu tuotto poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Sähkönsiirron hinnalla on yhteys siihen, kuinka pitkä yhtiön verkko on suhteessa verkon piirissä oleviin asiakkaisiin. Mitä laajempi verkko ja mitä vähemmän asiakkaita, sitä korkeampi hinta. Sähkönsiirron hinnoittelu on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Mitä enemmän pääomaa yhtiöllä on sidottuna verkkoon, sitä korkeampi tuotto on sallittu. Mitä laajempi verkko on, sitä enemmän pääomaa siihen on sidottu.

Carunalla on kaksi eri verkkoyhtiötä: Caruna Oy omistaa pitkien etäisyyksien maaseutumaisen verkon ja Caruna Espoo Oy omistaa kaupunkimaisen verkon. Caruna Oy:n hinnat ovat olleet korkeampia ja niitä on kritisoitu julkisuudessa. Pori Energia Sähköverkot Oy:n verkko muistuttaa enemmän Caruna Espoo Oy:n kaupunkimaista verkkoa.

Nykyinen sähkönsiirtohintojen sääntely perustuu sille, että verkkoyhtiön sähköverkkoon sitoutuneesta pääomasta saa ottaa kohtuullisen tuoton.

Pori Energia Sähköverkot on ottanut verkolleen suurimman sallitun tuoton.  Pori Energian omistussuhteet eivät kasvata verkon pituutta eivätkä sen asiakkaat mahdollisen kaupan myötä vähene, joten vähemmistöosuuden kauppa ei voi nostaa sähkönsiirron hintoja.

Pori Energia Sähköverkkojen hintojen nosto edellyttäisi valvontamallin muutosta, joka edellyttää esimerkiksi Energiaviraston päätöksiä. Verkkoinvestointeja tehdään aina tarpeeseen. Investointitarpeen voi laukaista tarvittavat korvausinvestoinnit tai laajennustarpeet. Merkittävät teolliset investoinnit Poriin saattavat aiheuttaa verkon laajennustarpeita, mikä kasvattaa verkkoon sitoutunutta pääomaa ja kohtuullista tuottoa. Verkon valvontamalli on kaikille sama omistajasta riippumatta.

Ei. Omistajilla ja omistussuhteilla ei ole suoraa vaikutusta Pori Energian asiakkaiden hinnoitteluun. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat ensisijaisesti käytettyjen polttoaineiden hinnat. Kaupasta riippumattomista syistä hinnoittelu muuttuu ajan myötä muiden tekijöiden (esim. energiamarkkinoiden sääntely, energiapuun hinta ja markkinatilanne) vaikutuksesta.

Pori Energian toiminta säilyy kaupan toteutuessa ennallaan. Kaupungille ja Pori Energialle etsitään kumppania, joka antaa yhtiölle yhä paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä sekä investoida kestäviin energiamuotoihin.

Myynnin toteutumisella on suuri merkitys kaupungin taloudelle. Myynnillä ei haeta “pikavoittoa”, vaan myyntitulot on tarkoitus sijoittaa niin, että niistä saadaan merkittävät rahoitustuotot vuosittain. Mikäli myynti ei toteudu, kaupunki joutuu tekemään isoja sopeutustoimenpiteitä sekä nostamaan tuntuvasti sekä kunnallis- että kiinteistöveroprosentteja. Tulevaisuudessa kaupungin tulisi pystyä keskittymään pelkän velanhoidon sijaan myös varainhoitoon.

Kaupungilla on myös muuta arvokasta omaisuutta, jota myös myydään vuosittain jonkin verran. Tällaisia omaisuuseriä ovat esimerkiksi rakennukset, maa-alueet ja muiden yhtiöiden osakkeet. Näiden myynneillä ei kuitenkaan tavoitella suuria suoria taloudellisia vaikutuksia, vaan taustalla ovat muut kaupungin kehittämiseen liittyvät strategiset tavoitteet. Vuosittaiset myyntitulot näistä liikkuvat enimmillään muutamissa miljoonissa, eli niillä ei ole ratkaisevaa vaikutusta kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.

Kaupungin taloutta voidaan tasapainottaa myös muilla keinoilla. Näitä keinoja ovat käytännössä palveluihin tehtävät leikkaukset, eri toimijoiden tukemiseen kohdennettujen varojen leikkaukset, toiminnan tehostaminen ja tulojen lisääminen veronkorotuksilla sekä maksujen ja taksojen korotuksilla. Näitä kaikkia keinoja on jouduttu käyttämään jo aiemmin ja toiminnan tehostamista on jatkettava joka tapauksessa vielä entistä voimakkaammin. Pidemmällä aikavälillä kaupungin talouteen vaikuttaa myönteisesti myös kaupungin asukasmäärän kasvu. Se on keskeinen tavoite myös nyt käsillä olevassa Pori Energian vähemmistöosuuden myynnissä. Aiempaa vahvempi teollinen kehitys edistäisi asukasmäärän kasvua.

Käytännössä jo nyt pääosa kaupungin investoinneista tehdään velkarahalla. Tämä on johtanut siihen, että kaupungin lainamäärä on kasvanut yli 300 miljoonaan euroon. Sen seurauksena kaupungin taloutta rasittavat noin kymmenen miljoonan euron vuosittaiset korkomenot. Käytännössä kasvuinvestointeja ei siis mitenkään voida toteuttaa lainamäärää kasvattamalla ilman merkittävää ja riskialtista ylivelkaantumista.