Jokikeskus

Porin Jokikeskushanke käsittää Etelärannan, Pohjoisrannan ja Kirjurinluodon, jotka yhdessä muodostavat kaupungin edustavimman jokimaisematilan. Alueen roolia kaupungin ulkoisena edustustilana ja kaupunkilaisten sekä vierailijoiden viihtymis- ja kohtaamispaikkana vahvistetaan.

Jokikeskushankkeen eteneminen

Jokikeskuksen alueen kaavoitus ja rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Etelärannan osalta kaavat 609 1654 (länsiosan kaava) ja 609 1605 (itäosan kaava) ovat lainvoimaisia. Kaavatiedot ovat nähtävillä Porin kaupungin karttapalvelussa.

  • Jokikeskus-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2017 ja 2018 peruskorjattiin Etelärannan rantamuuri ja uudistettiin oleskelualueet Porin sillalta Rantamakasiinin rakennukseen asti.

  • Jokikeskus-hankkeen toinen vaihe käsitti rantamakasiinirakennuksen itäpäädyn ja Taavi-sillan välisen alueen peruskorjauksen. Rakennusurakan hankintapäätös tehtiin kesäkuun 2022 lopulla ja toisen vaiheen toteutus alkoi syksyllä 2022. Työt valmistuivat kesällä 2024. Urakan toteutuksesta vastasi toisen vaiheen urakoitsijaksi valittu Destia Oy. Toisen vaiheen rakennuttamis- ja rakentamiskustannukset olivat noin 10 M€. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myönsi Jokikeskus-hankkeen toiselle vaiheelle Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustusta 2 329 000 €.

    Toisen vaiheen uudistukset toteutettiin vuonna 2012 hyväksytyn Jokikeskuksen yleissuunnitelman periaatteita noudattaen. Suunnitelman mukaisesti rantamuuri rakennettiin kokonaan uudestaan ja samalla toteutettiin veden äärelle alatasanteet jalankulkua ja oleskelua varten. Alue varustettiin teknisillä järjestelmillä ja oleskelualueiden pinnat uudistettiin graniittikiveyksellä. Viihtyisyyttä alueelle tuotiin muun muassa istutuksilla, penkeillä ja valaistuksella.

    Jokikeskuksen 2. vaiheen havainnekuva. Kuva WSP Finland Oy.
    Havainnekuva 2. vaiheen alueelta, näkymä alatasanteelle. Kuva WSP Finland Oy.
    Havainnekuva 2. vaiheen uudesta alatasanteesta. Kuva WSP Finland Oy.
    Havainnekuva 2. vaiheen alueelta taideaukion suunnasta. Kuva WSP Finland Oy.
  • Jokikeskus-hankkeen kolmas vaihe käsittää Taavi-sillan ja Raumansillan välisen alueen uudistamisen.

    Kolmannen vaiheen toteuttamista varten teetettävien tutkimusten käynnistäminen ja lupa-asioiden valmistelu on ohjelmoitu vuodelle 2025. Kolmannen vaiheen suunnittelu on tällä hetkellä ohjelmoitu vuosille 2027–2028 ja toteutusvaihe vuosille 2029–2031.

    Kevyen liikenteen siltojen toteutuksesta ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä.


Lisätietoa Jokikeskushankkeesta

  • Jokikeskuksen alue sijaitsee Kokemäenjoen ranta-alueella Porin keskustassa. Kokemäenjoki on olennainen osa porilaisten kaupunkiympäristöä ja identitettiä.

    Keskellä kansallista kaupunkipuistoa

    Porin Jokikeskuksen alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ja on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Jokikeskus toteuttaa Porin kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita.

    Eteläranta

    Eteläranta ja Kivi-Porin kivikorttelit muodostavat valtakunnallisesti täysin ainutlaatuisen ja historiallisen kaupunkirakenteen. Maisemallisten, arkkitehtoonisten ja historiallisten arvojen lisäksi Eteläranta on etenkin kesäisin tärkeä tapahtuma- ja vapaa-ajanvieton alue. Etelärannan maisemaa hallitsee vastarannan Puuvillatehdas ja Kirjurinluoto sekä Jalmari Castrénin suunnittelema asemakaavalla suojeltu valtakunnallisesti arvokas Porin silta.

    Pohjoisranta

    Pohjoisranta rantapuistoineen on vanhaa teollisuusmiljöötä. Työläiskaupungin historia on nähtävissä yhä edelleen Puuvillatehtaan ja Porin konepajan alueilla. Vanhassa Puuvillatehtaassa on Porin yliopistokeskus, sekä eri virastoja ja yrityksiä. Puuvillan kauppakeskus on luonut alueesta yhden kaupungin kaupallisen keskuksen.

    Kirjurinluoto

    Kirjurinluoto on kaupungin keskustan tuntumassa oleva laaja virkistysalue. Se sijaitsee Porin keskustan läpi virtaavan Kokemäenjoen suulle muodostuneen Pohjoismaiden laajimman suiston alkupäässä. Alue on luonnoltaan, toiminnoiltaan ja historialtaan monimuotoinen. Kirjurinluoto Arena ja Lokkilava ovat alueen suurtapahtumien tapahtumapaikkoja. Kirjurinluodossa näkyvät vanhan kansanpuiston piirteet ja se on kaupunkilaisten jokapäiväinen vapaa-ajanvieton alue. Suomen parhaaksi valitun Pelle Hermannin leikkipuiston lisäksi siellä on muun muassa ulkoilureittejä, uimaranta, liikennepuisto, kesäteatteri ja näyttelypuutarha.

  • Porin kaupungin ja WSP Finland Oy:n yhdessä laatiman Jokikeskus-yleissuunnitelman lähtökohtana oli jo vuonna 2012 joen rantojen ja aukioiden toiminnallisuuden, viihtyisyyden, turvallisuuden sekä laadun kehittäminen. Erilaisilla tapaamispaikoilla, puistoalueilla sekä ravintola- ja kahvilapalveluilla yhdessä siltojen kanssa muodostetaan Porin jokirantaan yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Jokirannat aukioineen tulevat jatkossa olemaan entistä keskeisempi osa Porin julkista ulkoympäristöä.

  • Keväällä 2011 käynnistettiin suunnittelukilpailu sillan ja rantojen suunnittelusta. Kilpailun voittajaksi ja jatkosuunnitteluun valittiin WSP Finland Oy:n ja Arkkitehdit NRT Oy:n suunnittelema Birdy (ehdotus nro 6).


    1. Tanssi

    Suunnittelutiimi:
    Projektipäällikkö: Ilkka Vilonen, Ramboll Finland Oy
    Varaprojektipäällikkö: Eetu Partala, Ramboll Finland Oy

    Silta:
    Ilkka Vilonen
    Eetu Partala
    Eeva-Kaisa Mäkelä
    Stephen James (Ramboll UK)
    Stephen Crawford (Ramboll UK)
    Dan Woodier (Ramboll UK)

    Maisema ja ympäristö:
    Eevaliisa Härö
    Katja Virtala
    Elina Kalliala
    Saija Vihervuori
    Aija Nuoramo
    Juha Hälikkä

    Geotekniikka:
    Hannu Kaleva
    Jouko Noukka

    Aineisto:
    Tanssi A
    Tanssi B

    2. Synkooppi

    Työryhmään ovat kuuluneet:
    Dipl. ins. Risto Ollila, Pöyry Finland Oy, pääsuunnittelija sillat ja rakenteet
    Tekn. lis. Juhani Karri, Pöyry Finland Oy, siltasuunnittelu
    Arkkitehti SAFA Jussi Murole, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, pääsuunnittelija arkkitehtuuri
    Arkkitehti SAFA Tuomas Seppänen, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, arkkitehtuuri
    Arkkitehti SAFA Teemu Seppänen, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, arkkitehtuuri
    Ark. yo. Katriina Koivusalo, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, arkkitehtuuri
    Dipl. ins. Vesa Rönty, Pöyry Finland Oy, siltasuunnittelu
    Maisema-arkkitehti Elina Kataja, Pöyry Finland Oy, pääsuunnittelija ympäristö
    Maisema-arkkitehti Anna Levonmaa, Pöyry Finland Oy, ympäristösuunnittelu
    Dipl. ins. Marko Laurila, Pöyry Finland Oy, pääsuunnittelija geotekniikka
    Dipl. ins. Risto Ketonen, Pöyry Finland Oy, geotekniikka
    Kuvataiteilija Tülay Schakir, valosuunnittelu

    Tekijänoikeudet ehdotukseen omistavat Pöyry Finland Oy ja Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy yhdessä, lukuun ottamatta ehdotukseen sisältyvää valotaideteosta, jonka tekijänoikeuden omistaa kuvataiteilija Tülay Schakir.

    Aineisto:
    Synkooppi A
    Synkooppi B

    3. Suisto

    Tekijät:
    Sillan pääsuunnittelija: DI Jussi Luokkakallio
    Sillan rakennesuunnittelija: DI Niklas Gordin
    Arkkitehtuuri: Timo Urala, arkkitehti SAFA
    Arkkitehtuuri avustaja: Sisko Hovila, arkkitehti
    Avustaja, sillan kuvasovitukset: Sebastian Savolainen, B.Arch.
    Avustaja, kustannuslaskenta: Jouko Waris, hortonomi

    Tekijänoikeuksien haltija Sito Oy

    Aineisto:
    Suisto A
    Suisto B

    4. Karhujen selät

    Suunnitteluryhmä:

    Asiantuntijat:
    Sillan pääsuunnittelija: Esko Järvenpää
    Arkkitehti: Jyrki Tasa, NRT Arkkitehdit Oy
    Maisema-arkkitehti: Arto Kaituri
    Rantarakenteet ja arkkitehtuuri: Arto Kaituri ja Tuomas Vuorinen
    Liikenne: Jari Laaksonen
    Valaistus: Sirpa Laitinen
    Tuuli: Risto Kiviluoma

    Sillansuunnittelu:
    Antti Karjalainen, suunnittelu
    Pekka Pulkkinen, laadunvarmistus ja ohjaus

    Rakenteiden analysointi:
    Simon De Neumann
    Erik Eriksson

    CAD-mallinnus ja visualisointi:
    Simo Örnberg
    Kari Nikula

    Piirustukset:
    Hannu Suojanen
    Outi Pekkala

    Kustannusarviot:
    Antti Hauru

    Tekijänoikeus: WSP Finland Oy

    Aineisto:
    Karhujen selät A
    Karhujen selät B

    5. Siivet

    Ehdotuksen tekijät:
    Siltasuunnittelu/ Sillan tekijänoikeus Pontek Oy
    DI Juhani Hyvönen, Pontek Oy
    Arkkitehti Hanna Hyvönen, Pontek Oy

    Satamatekninen ja rantarakenteiden suunnittelu / Rantarakenteiden tekijänoikeudet FCG Oy
    DI Seppo Virmalainen, FCG Finnish Consulting Group Oy
    Ins. AMK Markku Vähäkäkelä, FCG Finnish Consulting Group Oy

    Ympäristö- ja arkkitehtisuunnittelu / Ympäristö- ja arkkitehtisuunnittelun tekijänoikeus FCG Oy ja Arkkitehtistudio M&Y
    Maisema-arkkitehti Eeva Eitsi, FCG Finnish Consulting Group Oy
    Maisema-arkkitehti Taina Tuominen, FCG Finnish Consulting Group Oy
    Arkkitehti Helena Ylinen, FCG Finnish Consulting Group Oy
    Arkkitehti Mari Seppä, FCG Finnish Consulting Group Oy
    Arkkitehti Kimmo Ylä-Anttila, arkkitehtistudio M&Y Oy
    Arkkitehti Antti Moisala, arkkitehtistudio M&Y Oy

    Ympäristötaiteen suunnittelu/ Ympäristötaiteen tekijänoikeus Pertti Kukkonen
    Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen

    Valaistussuunnittelu / Valaistussuunnittelun tekijänoikeus Valoa Design Oy
    Valaistussuunnittelija Roope Siiroinen, Valoa Design Oy
    Valaistussuunnittelija Tuula Lepistö, Valoa Design Oy

    Geosuunnittelu
    DI Matti Honkaniemi, FCG Finnish Consulting Group Oy

    Aineisto:
    Siivet A
    Siivet B

    6. Birdy (suunnittelukilpailun voittaja)

    Työryhmä:
    WSP Finland Oy:
    DI Sami Niemelä, pääsuunnittelija
    DI Ilkka Ojala, silta- ja rakennesuunnittelija
    DI Kalle Nikula, silta- ja rakennesuunnittelija
    DI Atte Mikkonen, silta- ja rakennesuunnittelija
    maisema-arkkitehti Arto Kaituri, ympäristösuunnittelu
    arkkitehti Tuomas Vuorinen, ympäristösuunnittelu, havainnekuvat
    DI Kari-Matti Malmivaara, pohjarakennus
    TaM Pia Salmi, valaistus
    Jari Laaksonen, liikennesuunnittelu

    Alikonsultti Arkkitehdit NRT Oy:
    arkkitehti, SAFA Jyrki Tasa, arkkitehti-asiantuntija
    arkkitehti, SAFA Teemu Tuomi, arkkitehti-asiantuntija

    Tekijänoikeudet WSP Finland Oy

    Aineisto:
    Birdy A
    Birdy B


    Kilpailuasiakirjat

    Arvostelupöytäkirja
    Loppuraportti 2010
    Pohjakarttarajaukset