Opiskele filosofiaa!

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen filosofiasta? Tylsyys, vanhat parrakkaat miehet, turhamaisuus ja pohdinta elämän tarkoituksesta – moni luultavasti vastaisi. Itselleni filosofia tuo mieleen uudistuneen tavan ajatella, tiedon ja vastauksien himon sekä ällistyttävät ajatuskokeet sekä muut lukuisat kysymykset vailla vastauksia.

Lukiossa filosofian kaksi ensimmäistä kurssia ovat pakollisia. Opiskelijat käyvät ne, ja monet jättävät sitten filosofian opiskelun taakseen. Itsekin ajattelin filosofian olevan ylenpalttista ja turhanpäiväistä tyhjien kysymysten pohdiskelua enkä kuvitellut opiskelevani kuin vain pakolliset kurssit. Tällainen tapa ajatella jatkui vielä jopa muutaman ensimmäisen oppitunnin ajan, kunnes sisäinen filosofini syntyi ja sytytti valot aivan uuteen tietoisuuden tilaan. Voin jopa sanoa jääneeni koukkuun!

“Filosofia on ajattelun taitoa”, kuuluu filosofian Idea 1 -oppikirjan ensimmäisen luvun otsikko. Mutta mitä filosofia todella pitää sisällään? Filosofia on taitoa ajatella ja filosofia oppiaineena opettaa ajattelemaan. Filosofia on tiede, kuten vaikkapa kemia ja historiakin.Pidän siitä ajattelutavasta,  että filosofia on kaikkien tieteiden äiti, sillä siitä kaikki tieteet saivat alkunsa. Filosofia ja muut tieteet syntyivät, kun ihmiset alkoivat ihmetellä heitä ympäröivää maailmaa ja sen rakenteita. Pidän siitä, että kun kemia tutkii alkuaineita, historia menneitä aikoja ja biologia elämää, filosofia yrittää hakea vastauksia asioihin, joihin tutkiva tiede ei voi tutkimusmenetelmillään selvittää. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi käsitteiden syvempi abstrakti merkitys tai vaikkapa tietoisuuden suuret kysymykset. Näitä asioita ei voi tutkia empiirisesti. Silloin filosofia tulee ja täyttää kysymysten jättämän aukon.                         

Filosofia lukion oppiaineena on tuttujenkin ilmiöiden ja asioiden tutkimista unohtaen niiden selkeämmän kuoren ja kurkistaen, mitä pinnan alla lymyää. Ensimmäinen kurssi on esimakua filosofiaan. Alussa pohditaan filosofiaa itseään, sitten tutkitaan, millainen on hyvä argumentti. Kolmas luku käsittelee tietoa ja sitä, mitä se on. Kappale jakaa sen kahteen suuntaukseen: empirismiin ja rationalismiin. Neljäs luku on omistettu metafysiikalle eli filosofian osa-alueelle, joka tutkii olemassaoloa. Metafysiikka on kuin “filosofiaa itsessään”,  ja se on yksi suosikkiaiheistani.

Toinen kurssi on etiikkaa. Se pohtii, mitä on etiikka sekä oikeaa ja väärää, pahaa ja hyvää. Kurssissa pääsee pohtimaan, mitä kuuluu moraalin piiriin sekä tarkastelemaan omaa moraalikäsitystään ja omia valintojaan. Toinen kurssi on hyvinkin käytännönläheinen, ja sen aiheet tulevat eteen alituisesti jokapäiväisessä elämässä. Minun kohdallani kurssi sai uudelleen pohtimaan, miten lajittelen eri asioita omaan moraalini piiriin

Kolmannessa kurssissa on mielestäni enemmän filosofian todellista soveltamista jokaiseen vaikuttaviin asioihin, sillä se pohtii yhteiskunnallisia kysymyksiä. Rakastan todella tätä kurssia, sillä se aidosti avaa meille niin arkipäiväisiä ja jopa itsestäänselvyyksinä pidettyjä aiheita tarkemmin: muun muassa, mitä on yhteiskunta ja valta sekä eri poliittisen aatteet. Kiinnostavimpana pidin esimerkiksi demokratian tutkimista ja sen pohtimista, mitä muita hallintomuotoja on, miten ne syntyivät ja mitä ongelmia demokratiassakin on. Tämä kurssi todella sai minut pohtimaan jokapäiväistä elämääni, ihmisiä ja yhteiskuntaa ympärilläni ja näkemään sen uusilla silmillä. 

Minä näen neljännen kurssin kuin ensimmäisen kurssin jatkeena tai syventävänä versiona siitä. Se syventää tiedon pohdintaa ja syventyy mielipiteen ja tiedon eroon, kysymykseen “mikä on totuus?” Se pohtii ensimmäisen kurssin aiheita laajemmin. Suosikkiaiheitani, mielen ja tietoisuuden kysymyksiä, pohditaan neljännellä kurssilla.

Filosofia kannattaa opiskella, koska se kehittää ajattelun taitoa yhä korkeammalle tasolle, jolle kaikki eivät kapua. Kehityspsykologi Jean Piaget kutsui sitä postformaaliksi ajatteluksi. Niin sanottuun postformaaliin ajatteluun yhdistetään kyky ymmärtää, että asioista on olemassa monia näkökulmia, kyky kompromisseihin, loogiseen ajatteluun sekä oman ajattelun arviointi ja jopa sen heikkoudet. Kaikki eivät saavuta tällaista ajattelun taitoa. Sitä voisi kutsua “aikuiseksi ajatteluksi”. 

Filosofian opiskelemista kannattaa jatkaa, sillä se muokkaa maailmankatsomusta juuri edellä mainittujen kriittisyyden taidon ja oman ajattelun kyseenalaistamisen avulla. Filosofian avulla olen tarkentanut kuvaani maailmasta ympärilläni juuri omanlaisekseni ja selkeämmäksi. Filosofia kehittää tiedonkäsittelyn taitoja. Olen filosofian opiskelun kautta oppinut uutta tietoa omaksuessani kysymään lisää kysymyksiä aiheesta ja olemaan tottumatta vain yhden aineiston tarjontaan. Olen oppinut kyseenalaistamaan vain yhden version totuudesta. Olen oppinut rikkomaan vahvistusvinouman eli taipumuksen etsiä ja hyväksyä vain omaa kantaani tukeva tieto. 

Filosofian avulla kriittinen ajattelu vahvistuu,  ja se auttaa ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Filosofia opettaa näkemään asioiden toisenkin puolen. Moneen muuhunkin oppiaineeseen sisältyy hetkiä, joissa tapa tutkia onkin enemmän filosofisempi. Muun muassa historiassa pohditaan syitä ja seurauksia tapahtumille, joille ei voida saada täysin vankkaa selitystä. Silloin filosofian taidosta on hyötyä. Tai kun psykologiassa pitäisi osata kuin liimata yhteen tietoa monista eri kursseista, antaa filosofian opiskelu siihen paremmat valmiudet.

Ihmisillä on taipumus ajatella asioita vain nopeasti, helposti ja pintapuolisesti, mutta filosofia on opettanut minut käyttämään hidasta eli tarkkaavaisempaa ja perusteellisempaa ajattelua. Filosofia on parantanut luovuuttani, sillä kursseilla olen päässyt harjoittelemaan muidenkin kuin heti ensimmäisenä mieleeni nousevien selitysten ja näkökulmien keksimistä. Muidenkin kuin oman näkökulman pohtiminen ja perustelu lisää kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja siten jopa vaikuttaa positiivisesti sosiaalisiin suhteisiin. Paremman ajattelun kehitys auttaa ylioppilaskokeissa vaaditussa tietojen soveltamisessa hurjan paljon!

Jos en olisi koskaan jatkanut filosofian opiskelua, en olisi yhtä hyvä muissa aineissa. Oma elämäni ja näkökulmani siitä olisi paljon tylsempi! Filosofian osaaminen on työkalu, joka avaa uusia ovia muissa oppiaineissa ja muilla elämän osa-alueilla. Filosofian antamat taidot jatkavat antamistaan ja pysyvät pitkään apuna elämässä.

– Kerttu Nordlund