Runoja

Yyteri
Yyterin hiekat kultaa hohtaa, aaltojen tanssi rantaan kohtaa. Vaaleat pilvet, pehmeät kuin
uni, tuulessa leijaillen, ikuiset tuulet.
Hiljaisuus syliin kietoutuu, merivesi laulaa, sydän avautuu. Aaltojen hyväily, kuin
lempeä käsi, pyytää, että tulisit, hetken tähän jäisit.
–Opiskelija-

Kesäyön taika, järven pinta peili,
Luonnon hiljaisuus, hetken hauras reitti.
Lintujen laulussa, metsän suojassa,
tunnen rauhan, kuulen ajan kuiskeen.
–Takeshi Servo 22M-

Olimme kesäsade, virkistävä ja hetkellinen
Olimme tähdenlento, murtosekunnin mittainen
Olimme aamu-usva, utuisuuden tuntuinen
Olimme iltasatu, onnellisine loppuineen
Olimme syksyruska, rakkauden arvoinen
–Nimetön-

Metsän syleily
metsä kylvyssä
väsyneenä puhisee
jokin synkkä soi
–EL-

Yksinäisyys on kuin sadepilvi harmaalla taivaalla
Yksinäisyys on kuin jatkuvasti perässä tuleva hahmo, joka ei jätä rauhaan
Yksinäisyys on kuin painajainen, josta toivoo heräävänsä
Yksinäisyys on kuin huone, joka on täynnä nauravia ihmisiä, mutta itsellä ei ole ketään
–J-

Kaamos
kun syyssateet muuttuvat valkeiksi
iltahämärä pimeydeksi
pudonneet lehdet huurteisiksi
kera muistojen tulet mieleeni
talvi on jo ovella
pidän sen lukossa ja leiriydyn sen taakse
en ole valmis, en uskalla
edellinen vei mukanaan
en halua kokea uudestaan
kukaan ei kuule kun huudan apua
rinnassa pistävää kipua
päässä sameaa sumua
se tunkeutuu väkisin sisälle
en voi estää
on vain pakko kestää
voisinpa vaipua horrokseen nukkumaan
kevät saapuu ennen kuin huomaankaan
eikä askel niin raskas olekaan
–HT-

Punainen juhla tuo,
lämmön ja ilon sydämeen luo.
Loska lumeksi muuttuu,
kesäihmiset siitä suuttuu,
vaan jotain vielä keskuudestamme puuttuu.
Hymysuinen valkopartainen,
pukki tuo niin meidän kaltainen.
Musta tuo pieni nenänpää,
savupiipusta kun sisään kömmeltää.
Pussi tuo lahjoista täyttyy,
vaan ken lahjojen sijaan risuihin päätyy.
Koristeet kuusessa kimmeltää,
tontut ikkunoiden alla himmeltää.
Joulu tuo niin maaginen,
juhla meidän maallisten.
–”Joulutonttu”–