Konstikasta menoa – syksy 2024 nätissä paketissa

Kesän irtioton jälkeen oli aika kääriä hihat ja syventyä toden teolla oppimisen tuen asioihin. Vanhat tutut kehittämisryhmät, kieli- ja kulttuuritietoisuusryhmä sekä oppimisen tuen kehittämisryhmä, pitivät lukuvuoden ensimmäiset kokouksensa elokuun puolivälin tienoilla ja sopivat syksyn tanssiaskeleista. Hyvä niin, sillä tehtävää riitti.

Ikävä kyllä kieli- ja kulttuuritietoisuusryhmä törmäsi välittömästi pienoiseen ongelmaan: aikataulujen yhteensovittaminen ei onnistuisi vaikka kuinka almanakkoja pyöriteltäisiin. Niinpä vararehtori Tuure Puurusen luotsaama kieli- ja kulttuuritietoisuusryhmä lähti kehittämään omaa toimintaansa aineryhmä- ja oppiainekohtaisesti. Tämä tarkoitti, että kehittäjäopettajat kouluttautuivat tahoillaan, lukivat aiheeseen liittyvää materiaalia ja kirjallisuutta, laativat oppitunneille tukisanalistoja, haastattelivat S2- ja monikielisiä opiskelijoita ja avittivat opiskelijoita kollegoidensa oppitunneilla. Järjestivätpä opettajat myös hetken Suomi ja suomi -klubia, johon monikielisiä opiskelijoita rohkaistiin saapumaan. Valitettavasti kerhon ajankohta, tiistai-iltapäivä, ei houkutellut opiskelijoita sankoin joukoin paikalle, joten kerho päädyttiin ns. penkittämään määrittelemättömäksi ajanjaksoksi. 

Loppusyksystä fokusta lähdettiin muuttamaan, kun KieKu-opettajien lukujärjestykset alkoivat taas vaikuttaa siltä, että yhteistä aikaa löytyisi: keskiöön otettiin paikallisen kieli- ja kulttuuritietoisen opettamisen mallin rakentaminen. Näin syksyn pari viimeistä kokousta kuluivat yhteisen ideoinnin ja mallin osien, kuten kielitutortoiminnan, suunnittelun merkeissä.

Vararehtori Erja Kuusiston ohjaamalla oppimisen tuen kehittämisryhmällä sen sijaan oli hieman parempi tuuri kuin kiekulaisilla, sillä opettajien lukujärjestykset osuivat melko hyvin yhteen, mikä mahdollisti säännöllisen kokoustamisen. Ja aiheitahan kokoustamiselle riitti: työryhmä pohti milloin mitäkin oppimisen tukeen selvästi tai löyhästi liittyvää asiaa. Ryhmä keskusteli niin päivän polttavista kysymyksistä, rehtorin osoittamista tehtävänannoista kuin hankesuunnitelman sisällöistä. Työryhmä kehitti myös ns. No Digi -viikon, jolloin opetuksen ja oppimisen toivottiin tapahtuvan ilman sähköisiä työkaluja ja alustoja. Puhelimet ja tietokoneet laitettiin täten viikoksi pannaan. Opiskelijat johdateltiin aiheeseen ADT-luennolla, joka käsitteli mm. tietoteknisten laitteiden vaikutusta keskittymiskykyyn. Viikko sai palautetta puolesta ja vastaan, mutta yksi asia on kuitenkin selvä: viikko järjestetään jossain muodossa myös ensi vuonna.

Oppimisen tuen kehittämisryhmä teki kuluneena syksynä kaiken muun kehittämistyön lisäksi benchmarkkaus- eli vertailuretken Vantaalla sijaitsevaan Vaskivuoren lukioon, joka on opiskelijamäärältään ja keskiarvoltaan suhteellisen vertailukelpoinen Porin lukion kanssa. Vierailu kirvoitti kehittäjäopettajien keskuudessa paljon keskustelua. Tarttuipa reissusta mukaan myös aimo kasa hyviä käytänteitä.

Hankesuunnitelmaan kirjattu toiminta sai todellisen muotonsa syksyn aikana, kun samanaikaisopettajuus muovautui kehittäjäopettajien käsissä ns. plussaopejärjestelmäksi, interventiotyyppinen pienryhmätoiminta kehittyi psyykkisesti oireileville suunnatuksi interventio-opintojaksoksi ja paja- ja tutortoiminta mallinnettiin huolellisesti. Plussaopejärjestelmässä nk. lautoilla (ensimmäisen vuoden ohjausryhmillä samaan aikaan kulkevilla opintojaksoilla) on yksi ylimääräinen opettaja, plussaopettaja, joka käy kaikilla opintojaksoilla auttamassa ja tukemassa vastuuopettajaa. Tätä järjestelmää hyödynnetään matematiikan, äidinkielen, englannin ja ruotsin oppiaineissa. Tekstistä toteen käyneistä ja käyvistä malleista interventio-opintojaksoa tullaan pilotoimaan neljännessä periodissa. Pilottiopintojakso on erityisopettajavetoinen opintojakso, jolle otetaan näillä näkymin kahdeksan opiskelijaa. Opintojakson aikana he tekevät tuetusti yhdestä kahteen itsenäistä suoritusta.

Kuluneen syksyn aikana molemmat työryhmät osallistuivat OPH:n järjestämiin webinaareihin. Syyskuun alussa kehittäjäopettajat kokoontuivat kuuntelemaan erityisasiantuntijoiden ja opetusneuvosten painavaa sanaa Oikea-aikainen ja oikean laajuinen tuki -webinaarin merkeissä. Marraskuussa taas pidettiin oppimisen tuen hankkeiden hankepäivä, jolloin hankkeen koordinaattori järjesti koko päivän kestäneen kisakatsomon, johon kehittäjäopettajat saivat osallistua omien oppituntiensa ohessa tai omia oppituntejaan otoillen.

Jotta laatuhanke Priimassa mainiosti alkanut yhteistyö Porin ja Seinäjoen lukiokoulutuksen välillä jatkuisi, päättivät osatoteuttajien koordinaattorit törmäyttää sekä oppimisen tuen kehittämisryhmät että kieli- ja kulttuuritietoisuusryhmät (Seinäjoella ns. maahanmuuttajatyöryhmä) miltei heti vuoden 2025 alussa. Viikolla viisi siis nähdään, mitä satakuntalaisista ja eteläpohjanmaalaisista koostuva aivoriihi saa aikaiseksi oppimisen tuen saralla.

Konsta Kivistö

suunnittelija

Opetusyksikkö, Porin lukio