Hanke kirjoihin ja kansiin: Priima – entistä laadukkaampaa lukiokoulutusta

Laatua ja laadunhallintaa

Lukiokoulutuksen laatustrategia julkaistiin 10.11.2022. Opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen mahdollistamana Porin ja Seinäjoen lukioissa aloitettiin työt omien laatukäsikirjojen luomiseksi keväällä 2023. Priimaksi nimetyn hankkeen tavoitteena olivat laatukäsikirjan luominen sekä paikallisten laatukriteerien laadinta ja pilotointi. Lisäksi hankkeessa tavoiteltiin lukiokoulutuksen eri rooleissa toimiville henkilöille suunnattujen oppimisanalytiikkanäkymien luomista sekä maahanmuuttajaopiskelijoita koskevan ohjelman laatimista. Seuraa juonipaljastus: kaikkiin tavoitteisiin päästiin.    

Porin ja Seinäjoen lukioissa lähdettiin siitä, että laatutyöllä varmistetaan opetussuunnitelman toimeenpano ja keskiössä ovat erityisesti opiskelijan oppimisen ja osaamisen vahvistaminen sekä lukioyhteisön hyvinvointi. Paikallisen laatutyön ohjenuorana sekä yleisesti lukiokoulutuksen korkean laadun ja tasalaatuisuuden takeena toimii ajatus Tämä on meidän tapamme toimia. 

Pori ja Seinäjoki laativat omat laatukäsikirjansa omista lähtökohdistaan tarkasteltuna: Porissa yhden suuren lukion ja Seinäjoella kolmen erisuuruisen lukion näkökulmasta. Vaikka lähtökohdat saattoivat erota, oli toimintatapa päätavoitteen saavuttamiseksi sama, paikallisten laatutyöryhmien perustaminen. Sekä Porissa että Seinäjoella laatutyöryhmä koottiin eri toimenkuvien edustajista. Porissa arkikielisesti laatutiimiksi kutsuttuun ryhmään kuuluivat Porin lukion vararehtori, aikuislukion vararehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, lukiokoulutuksesta vastaava opetusyksikön suunnittelija sekä kaksi aineenopettajaa, joista toisella oli vankkaa kokemusta S2-opiskelijoista. Seinäjoella työryhmässä oli mukana opettajia, opinto-ohjaajia ja erityisopettaja siten, että kaikki kolme lukiota olivat edustettuina.  

Vaikka laatutyöryhmät työskentelivät pääasiassa tahoillaan, tapasivat työryhmät toisiaan hankkeen toiminta-aikana muutaman kerran ajatustenvaihdon ja ideoiden pallotteluiden merkeissä. Molempien kaupunkien laaturyhmille järjestettiin hankkeen aikana myös yhteistä koulutusta työn edesauttamiseksi. 

Porissa laatutyö aloitettiin tutustumalla Porin lukion olemassa oleviin käsikirjoihin ja varmistumalla niiden ajantasaisuudesta. Koska keskeiset käsikirjat määrittävät pitkälti lukion toimintatapoja, niihin viitataan useasti laatukäsikirjassa. Seinäjoella puolestaan lähtökohtana oli yhtenäistää kolmen hyvin erilaisen lukion käytänteitä siinä määrin kuin se oli mahdollista. Lukiot kun ovat opiskelijamäärältään muutamasta kymmenestä lähes tuhanteen opiskelijaan. 

Laatukäsikirjojen laadinnassa päävastuu oli laatutyöryhmillä. Laatukäsikirjan laadintaan sekä muuhun laatutyöhön ovat kuitenkin osallistuneet kaikki lukion opettajat erikseen laatutyölle varattuina kokousaikoina. Myös opiskelijoita osallistettiin käyttöönotto- eli jalkauttamisvaiheessa keräämällä kommentteja laadun eri teemoista. 

Paikalliset laatukäsikirjat, Porin lukion laatukäsikirja ja Seinäjoen lukioiden laatukäsikirja, näkivät päivänvalon loppukeväästä 2024, ja ne siirrettiin sähköiseen muotoon kesällä 2024. Molemmilla koulutuksen järjestäjillä paikallinen laatukäsikirja toimii työvälineenä lukiokoulutuksen laadun seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Toisin sanoen ne tarjoavat avaimet paikalliseen laadunhallintaan. 

Niin kuin tiedetään, lukiokoulutuksen laatustrategia rakentuu neljälle laatutekijälle, jotka ovat laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvä toimintakulttuuri sekä lukiokoulutuksen saavutettavuus. Laatutekijöiden ympärille on molemmissa kaupungeissa laadittu tarkemmat mittarit lukiokoulutuksen laadun arviointiin. Mittarit on käsitelty yhdessä lukioiden henkilökuntien jäsenien kanssa.  

Tulevaisuuden tavoitteena on juurruttaa laatuajattelu saumattomaksi osaksi arkea. Tämä tarkoittaa, että asiakirjahallinnan sujuvuudesta on varmistuttu, tietoa osataan hakea yhdessä sovituista ohjeista, haasteita ja ongelmakohtia nostetaan esiin ja niihin kyetään tarttumaan sekä toimintaa korjataan tarvittaessa. Laatua arvioidaan säännöllisesti mm. niin opiskelijoille, huoltajille kuin henkilöstölle suunnattavilla kyselyillä. Laatukäsikirjoihin kirjatut paikalliset mittarit ohjaavat toimintaa ja mahdollistavat toiminnan seuraamisen, arvioinnin ja jatkokehittämisen.

Laatu rakentuu ajantasaiselle tiedolle

Lukiokoulutuksen laatustrategian mukaan kehittäminen perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietoperustaan ja tiedolla johtamiseen. Kehittyvän toimintakulttuurin laatutekijän hengessä Porissa lähdettiin tuottamaan lukiokoulutuksen eri rooleissa toimiville henkilöille omia oppimisanalytiikkanäkymiään. Tätä ennen oli kuitenkin mahdollistettava tiedonsiirto Primuksesta erilliseen datavarastoon sekä siivottava ja yhtenäistettävä Primuksen tietokenttiä. Tavoite oli kunnianhimoinen, mutta nyt voitaneen todeta, ettei mahdoton.  

Primuksen siistimisen ja intensiivisen Primus-datan pyörittelyn jälkeen roolikohtaisia näkymiä ovat ottaneet käyttöön sekä rehtorit, ryhmänohjaajat, erityisopettajat että opinto-ohjaajat. Edellä mainitut ryhmät ovat päässeet kokousten, koulutusten ja kerätyn palautteen kautta vaikuttamaan analytiikkanäkymien muotoon ja sisältöihin. 

Valmiita analytiikkanäkymiä on otettu tähän mennessä käyttöön yhteensä 20 kappaletta. Näkymät tarjoavat käyttäjästä riippuen kuvan koko oppilaitoksen, vuosikurssin, valvontaryhmän, linjan ja/tai opiskelijan suorituksista, poissaoloista, yo-suorituksista, opintojen etenemisestä, valinnoista ja monesta muusta olennaisesta asiasta.  

Roolikohtaisten näkymien lisäksi Primuksesta kerättävää dataa valjastettiin myös paikallisen laatujärjestelmän käyttöön. Osaa paikallisista lukion laatukäsikirjaan sidotuista mittareista saadaan seurattua ja niiden toteutumista arvioitua hankkeessa tuotettujen analytiikkatyökalujen avulla. Tällaisia mittareita ovat mm. hakijoiden, aloittaneiden ja valmistuvien määrät, opintojen pidentäjien ja keskeyttäneiden määrät sekä hyväksyttyjen ylioppilaskokeiden määrä yo-kokelasta kohden. 

Priima-hankkeen aikana luotua analytiikkamallia, niin sanottua Porin mallia, ja yleisesti tiedolla johtamisen sekä oppimisanalytiikan ilosanomaa on lähdetty syksyllä 2024 levittämään valtakunnallisesti Opetushallituksen rahoittamassa Tietue – oppimisanalytiikka lukiokoulutuksen kehittämisen tueksi -kehittämishankkeessa.

Maahanmuuttajaohjelmaa rakentamassa

Seinäjoen lukiossa toteutetun maahanmuuttajaohjelman lähtökohtana oli maahanmuuttajaopiskelijan tukipolun laatiminen ja maahanmuuttajaopiskelijoiden integroiminen lukioyhteisöön. Molempia työstettiin työryhmässä, jossa oli mukana opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja S2-opettajat. Maahanmuuttajaopiskelijoita osallistettiin useaan otteeseen kysyen heidän kokemuksiaan, toiveitaan ja havaintojaan. 

Maahanmuuttajapolku luotiin lähtien opiskelijaksiotosta ja päätyen koulun sisällä tapahtuviin oppimisen tukitoimiin. Tukitoimia rakennettiin ennen kaikkea opintojen alkuvaiheeseen, jolloin haasteet kielitaidossa ovat suurimmat.  

Maahanmuuttajaopiskelijoiden hyvinvointiin ja integroitumiseen lukioyhteisöön kiinnitettiin huomiota paitsi työryhmän mietinnöissä, myös koulun sisällä toimivan opiskelijoiden hyvinvointitiimin, opiskelijakunnan ja tutoropiskelijoiden toiminnassa. Koko koulua kattavan periaatteen mukaisesti kaikessa opiskelijoiden hyvinvointia koskevassa toiminnassa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajaopiskelijoiden osallisuus ja sitoutuminen.