C21-kaupungit vaativat tuloksia normien purkamisen ohjelmasta

Valtionvarainministeriön normien purkamisen ja keventämisen ohjelman puitteissa on viime syksystä lähtien kerätty ehdotuksia siitä, missä tehtävissä ja palveluissa kunnille voitaisiin antaa enemmän vapautta ja harkintavaltaa keventämällä yksityiskohtaista sääntelyä tai uudistamalla muuten kuntia koskevaa sääntelyä. Suomen 21 suurinta kaupunkia odottavat ohjelmalta konkreettisia tuloksia ja aitoa sääntelyn kevenemistä.

Kaupungit ovat keränneet ministeriöille yhteisen ehdotuksen niistä kokonaisuuksista, joissa erityisesti kunnille tulisi antaa enemmän harkintavaltaa. Kaupungit haluavat näin olla mukana hallituksen aikeissa vahvistaa kuntien toimintaedellytyksiä sekä edistää kuntien uudistumista. Kaupunginjohtajat ja pormestarit toivovat, että nyt toteutetun normienpurkuehdotusten keruun jälkeen ministeriöt jatkavat aktiivista keskustelua kaupunkien kanssa normien purkamisen toteuttamisesta ja mahdollisista kokeiluista.

Normeja purkamalla parannusta osaajapulaan

Kaupungit näkevät, että kriittisintä on parantaa kaikin mahdollisin käytössä olevin keinoin henkilöstön saatavuutta erityisesti niin sanotuilla osaajapula-aloilla. Laeissa tai asetuksissa määriteltyjä kelpoisuusehtoja on tarkasteltava ja myös uudistettava ennakkoluulottomasti ja niin määrällisiä kuin laadullisia tulevia osaamistarpeita ennakoiden. Ottaen huomioon muun muassa vallitseva ja jo monia aloja koskeva osaajapula, tulisi myös arvioida, voidaanko lisätä kuntien harkintavaltaa määritellä kelpoisuusehtoja itse.  

Kaupungit pitävät tärkeänä, että osana hallituksen toteuttamaa työllisyyspalveluiden uudistusta tarkastellaan myös normien purkamista työllisyyspalveluiden järjestämisessä. Kuntien harkintavaltaa työllisyyspalveluiden järjestämisessä tulee lisätä ja kunnilla on oltava mahdollisuus järjestää työllisyyspalvelut niille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämä edellyttää kuntien oman harkinnan lisäämistä ja asiakaspalvelumallin uudistusta. Työllisyyden hoidon siirtyessä kuntiin tulisi myös tarkastella ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen luvanvaraisuudesta luopumista. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus päättää mitä koulutusta tarjoaa. Näin alueen koulutus ja alueen työvoimatarpeet kohtaisivat nopeammin ja joustavammin. 

Kasvatus- ja koulutuspalveluiden rooli kuntalaisten arjessa korostuu ja ala kärsii vakavasta henkilöstöpulasta. Erityisen tärkeää olisi purkaa erilaisia hallintopäätösten tekemisen velvoitteita ja saada esimerkiksi erityisopettajien työpanos täysimääräisesti lasten kanssa tehtävään työhön hallintopäätösten sijaan.

Kaava- ja lupaprosesseihin sujuvuutta

Alueidenkäytön lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että kaava- ja lupaprosessien sujuvoittaminen mahdollistuu. Pormestarit ja kaupunginjohtajat korostavat kaupunkien ja kuntien suunnittelumonopolin säilyttämistä, jotta kunnat voivat toteuttaa kestävää ja tarkoituksenmukaista maankäyttöä kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin. 

Kaikkein tärkeimpänä kaupungit pitävät kuitenkin sitä, että tällä kertaa normeja oikeasti puretaan ja erityisesti turhaa hallinnollista työtä saadaan aidosti kevennettyä. Näin myös kunnissa voidaan keskittyä olennaiseen ja kuntalaisten kannalta tärkeimpiin palveluihin.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä ja niissä sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta.