Kehityssopimus pitää Tahkoluodon puhtaan siirtymän kärjessä
Tahkoluodon alueelle tavoitellaan uutta puhtaan siirtymän teollisuutta, joka mahdollistaisi muutaman suuren teollisuustoimijan sijoittumisen Tahkoluotoon. Fortum, Porin kaupunki sekä kaupungin konserniyhtiöt Porin Satama ja Suisto Kiinteistöt ovat allekirjoittaneet kehityssopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa Tahkoluodon teollisuusalueen hyödynnettävyyttä, lisätä sataman käyttöä ja luoda mahdollisimman paljon työpaikkoja.
Fortum omistaa Tahkoluodossa sijaitsevan Meri-Porin hiilivoimalan kiinteistön sekä sinne johtavan 400 kilovoltin liittymisjohdon. Fortum aikoo strategiansa mukaisesti luopua hiileen perustuvasta energiantuotannosta vuoden 2027 loppuun mennessä ja tukee siten Suomen pyrkimystä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
– Fortumilla ja Porin kaupunkikonsernilla on pelkästään olemassa oleviin olosuhteisiin perustuen kiinteät toiminnalliset yhteydet Tahkoluodossa. Molemmilla on tahto luoda olosuhteet mittaville uusille puhtaan siirtymän teollisuuslaitoksille, jotka tarvitsevat toiminnassaan sähköenergiaa, satamaliikennettä ja joilla on myös merkittävä ihmisiä työllistävä vaikutus, kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoo.
– Teollisuuden dekarbonisaatio ja puhtaan siirtymän edistäminen on Fortumin yksi strategisista prioriteeteista. Tahkoluodolla on potentiaalia olla yksi Suomen keskeisistä puhdasta energiaa käyttävistä teollisuusalueista. Alue on jo teollisessa käytössä, ja syvä satama, hyvät sähköyhteydet sekä työvoiman saatavuus tekevät siitä erinomaisen sijainnin puhtaan siirtymän hankkeille, suurasiakkaista vastaava johtaja Urs Pennanen Fortumilta toteaa.
Tahkoluodon kiinteistöalue on jakautunut useaan eri alueeseen ja sopimuksen yhtenä tavoitteena on yhtenäistää alueen kiinteistö- ja omistusrakenteita. Porin Satama on mukana sopimuksessa maanomistajan ja satamatoimijan roolissa, Suisto Kiinteistöt entisen PVO:n hiilivoimalan maa-alueen ja jäljellä olevien rakennusten omistajana sekä Porin kaupunki erityisesti kaavoittajan roolissa.
Alueelle tavoiteltavia toimijoita olisivat esimerkiksi vihreään vetyyn pohjautuvien synteettisten hiilivetyjen ja ammoniakin tai vihreän teräksen valmistus sekä akkuteollisuuden arvoketjun eri vaiheet. Seuraavaksi alueesta pyritään kaavoituksen avulla saamaan mahdollisimman joustava ja yhtenäinen muun muassa siten, että tonttijako, kadut, kunnallistekniikka sekä mahdolliset voimajohdot sijoitetaan niin, että tarvittaessa saadaan yhden toimijan suljettu kokonaisuus ilman aluetta osiin jakavaa infrastruktuuria.
Kehityssopimuksen allekirjoittaminen