Porin alueen kevättulvilta säästyttiin onnistuneen säännöstelyn ansiosta
Kokemäenjoen alueen kevätvalumat ovat olleet runsaslumisen talven jäljiltä keskimääräistä suurempia. Merivesi on kuitenkin pysynyt alhaalla, joten suuresta virtaamasta ei ole aiheutunut tulvavaaraa. Kokemäenjoen virtaamaa pidetään suurten tulovirtaamien vuoksi runsaana vielä jonkin aikaa, sillä valumavesiä tulee järviin vielä toukokuussakin. Poriin kohdistuvan vesistötulvavaaran voidaan kuitenkin arvioida olevan tällä erää ohi, ja patoturvallisuusorganisaation alimmasta valmiudesta palataan tavanomaiseen arkeen.
Mennyt talvi oli monelta osin poikkeuksellinen verrattuna aiempiin vuosiin. Syksy oli sateinen ja talven pakkaset alkoivat jo marraskuun alkupuolella, kun järviin ei ollut vielä saatu juoksutettua säätövaraa joen jäädytysajoa varten. Tämän vuoksi marraskuun loppupuolella toteutetussa jäädytysajossa jääkansi saatiin tehtyä vain Pihlavanlahdelta hieman Porin keskustasta ylävirtaan Lukkarinsillan tietämille. Jokiosuus Lukkarinsillalta ylävirralle aina Harjavaltaan asti jäi ilman yhtenäistä jääkantta.
Kovien pakkasten jatkuessa ja jääkannen ollessa vajaa, kertyi jokeen pohjajäätä ja hyydettä, jotka nostivat vesipintoja. Tilanne pysyi kuitenkin hallinnassa ja uusi jäädytysajo saatiin tehtyä vuoden vaihteessa, kun järviin oli saatu lisätilaa. Joulukuun puolivälissä lauhan sääjakson aikana valumavesien määrä lisääntyi uudestaan ja juoksutuksia jouduttiin lisäämään. Juoksutuksia oli rajoitettava, jotta saavutettua jääkantta ei menetettäisi.
Maaliskuussa lauha sääjakso nosti virtaamat taas tulvalukemiin. Jääkansi padotti ja nosti vedenkorkeuksia, joten virtaamaa pyrittiin rajoittamaan, jotta jäät eivät lähtisi liikkeelle liian aikaisin. Maaliskuun aikana lämpimät säät sulattivat ja haurastuttivat jääkantta, ja loput jäljelle jääneet jäät lähtivät liikkeelle pääsiäisen aikana. Jäiden määrä oli tässä vaiheessa niin vähäinen, ettei niistä aiheutunut enää ongelmia.
– Kuluneesta talvesta selvittiin hyvin muun muassa laaja-alaisen yhteistyön ja onnistuneiden säännöstelytoimenpiteiden ansiosta. Jäätilanteen tarkkailuun on saatu viime vuosina apua joelle asennetuista kameroista, joista olosuhteiden kehittymistä on helppo seurata, kertoo suunnitteluinsinööri Taina Koivisto Porin kaupungilta.
Porin Pihlavanlahden pääuoman ruoppauksen esiselvityksen laatiminen käynnissä
Kokemäenjoen pääuoma Pihlavanlahdella on osittain madaltunut joen mukana kulkeutuvasta sedimentistä. Uoman merkittävä mataloituminen haittaa veneliikennettä sekä vaikuttaa mahdollisesti Porin alueen tulvasuojeluun lisäten tulvariskiä. Mataloitunut väylä estää myös mahdollisen hyyde- tai jääpadon purkamisen jään murtamiseen käytettävällä kalustolla, sillä väylän syväys ei ole tällä hetkellä riittävä kaluston käyttöön.
– Esiselvityksen tavoitteena on selvittää muun muassa ruopattavan alueen laajuus ja massamäärät, Pihlavanlahdella Porin keskustaan menevän veneväylän mahdollinen luokitusmuutos ja sen vaikutukset sekä ruopattavien sedimenttien haitta-ainepitoisuudet. Nyt tehtävällä esiselvityksellä valmistellaan tulevaa lupahakemusprosessia Pihlavanlahden pääuoman ruoppaamiseksi, jatkaa Koivisto.