Porin Filharmonisen kuoron ja Porin Jouhien yhteiskonsertti ”LAUDATE!” soi Porissa ja Merikarvialla

Porin Filharmoninen kuoro on vuonna 1995 perustettu ja Porin kaupungin sekä Palmgren-konservatorion ylläpitämä sekakuoro. Kuoron laulajapankkiin kuuluu tällä hetkellä noin 50 laulajaa, joista tässä konsertissa esiintyy 28 laulajan vahvuinen kamarikuorokokoonpano.

Pori Jouhet on jo yli kymmenen vuotta Porissa vaikuttanut jousiorkesteri, joka kokoaa yhteen amatöörejä, opiskelijoita ja musiikin ammattilaisia.

Yhteiskonserttien tiedot:

Lauantai 6. huhtikuuta kello 18, Palmgren-Sali, Pori
Sunnuntai 7. huhtikuuta kello 18, Merikarvian kirkko

Konsertit johtaa kapellimestari, kuoronjohtaja Teemu Honkanen.

Ohjelma:
Georg Friedrich Händel Saaban kuningattaren tulo
Joonas Kokkonen Laudatio Domini
Johann Sebastian Bach Air
Pärt Uusberg Kiituselaulu

Konsertin pirskahteleva avausnumero – Saaban kuningattaren tulo Georg Friedrich Händelin (1685–1759) oratoriosta Salomo (1748) – toivottaa kevään ja valon tervetulleeksi. Teos on tunnettu paljon esitettynä irrallisena barokkiklassikkona.

Akateemikko Joonas Kokkosen (1921–1996) tunnetuin ja samalla mittavin sävellys on tietenkin ooppera Viimeiset kiusaukset (1975). Kymmenen vuotta varhaisemmassa ja ylistyspsalmiteksteihin pohjautuvassa Laudatio Dominissa (1966) on tunnistettavissa jo oopperaa leimaava vapaatonaalinen sävelkieli, vaikka se syntyikin vielä keskellä Kokkosen dodekafonista kautta. Kokkosen vapaatonaalisen musiikin persoonallisina ominaispiirteinä näyttäytyvät pehmeästi mutta läpikuultavasti soivat, usein puhtaita duurikolmisointuja yhdistelevät harmoniset kudokset, samalla kun melodiikka on rikkaan kromaattista ja läheisempää sukua dodekafoniselle ajattelulle.

Samaa raikkautta on Johann Sebastian Bachin (1685–1750) kolmannen orkesterisarjan (1722–23) hitaassa toisessa osassa lisänimeltään Air. Händelin Saaban kuningattaren tulon tapaan siitä on aikojen saatossa tullut runsaasti yksittäisenä numerona soitettu teos. Usein sitä on käytetty erityisesti hautajaisten saattomusiikkina, mutta yhtä hyvin se henkii myös elävää ja puhdasta kevätilmaa, eikö vain!

Virolainen Pärt Uusberg (s. 1986) on tätä nykyä maansa kansainvälisesti tunnetuimpia säveltäjiä erityisesti laajan ja paljon esitetyn kuorotuotantonsa ansiosta. Hänen minimalistishenkisiä teoksiaan leimaa usein herkän seesteinen ja meditatiivinen tunnelma. Vaikka sävelkieli on hyvinkin persoonallista, ei taustalla voi olla kuulematta nimikaiman Arvo Pärtin vaikutusta ja ihannetta riisua musiikki kaikesta ylimääräisestä krumeluurista.  Puolituntisen Kiituselaul-sarjan (2009) teksteinä Uusberg on käyttänyt sekä psalmitekstejä että Viron kansallisrunoilijan Ernst Ennon lyriikkaa.

Kellade helin käib, kevade sügavus kumiseb – Soikoot kellot kevään syvyyttä kuiskaten!