Porin kaupunginvaltuutetut haluavat edistää strategista kasvua

Viime viikkoina kasvusopimusaloitteesta on käyty tiivistä keskustelua valtuutettujen ja viranhaltijoiden välillä ja sopimusta on jalostettu kohti kasvusuunnitelmaa. Suunnitelma jättäisi väljyyttä mahdollisten investointien toteuttamisessa, mutta varmistaisi kaupungin talouden pitkäjänteisen kestokyvyn.

– Aloitteen myötä nostimme esiin kaupungille tärkeitä jo aiemmin keskustelussa olleita tavoitteita, hankkeita ja investointeja, jotka toteuttamalla voidaan vahvistaa kaupungin tulevaisuusnäkymää. Vielä tärkeämpää on varmistaa kaupungin taloudellinen kantokyky hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen. Suunnitelma jättäisi liikkumavaraa siihen, miten tavoitteita toteutetaan, kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoo.

Valtuutettujen laaja enemmistö on ilmaissut tukensa strategiselle kasvulle, jonka tarkoituksena on turvata Porin kaupungin kestävä taloudellinen kasvu sekä Pori Energia Oy:n tulevaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että valtuutetut tukevat valmistelun käynnistämistä ja kasvusuunnitelman tuomista päätöksentekoon eri vaiheissa.

Ensimmäisenä askeleena olisi selvittää Pori Energian omistajakumppanuutta sekä samalla määrittää todellinen tarjoukseen perustuva arvo yhtiön vähemmistöosuuden myymiseksi.

Nykyinen järjestely Pori Energian tuloutuksesta on päättymässä vuoden 2025 lopussa ja uusi tuloutusmalli joudutaan valmistelemaan joka tapauksessa. Kaupungin laajapohjaisen rahoituksen ja tuloutuksen turvaamisella edelleen osin energiayhtiöstä, mutta myös muista lähteistä, on entistä suurempi merkitys kaupungin taloudelle ja toiminnalle tulevaisuudessa.

Kaupunki kaipaa kestävää pohjaa talouteen

Vuosi 2023 on toteutunut kaupungissa sekä talouden mittareilla että väestökehityksen osalta ennakoitua vahvempana. Tämä antaa näkymää siitä, että kaupunki olisi saatavissa vahvemmalle kasvu-uralle strategisen päätöksenteon myötä. Kaupungin taloudessa on kuitenkin rakenteellisia haasteita.

Virkajohto on esittänyt poliittisille ryhmille laskentamallit siitä, miten Porin kaupungin kestävä kehitys ja taloudellinen kantokyky voidaan turvata pitkällä aikajänteellä. Erilaiset, vuoteen 2034 ulottuvat talousmallit ovat koskeneet kaupungin investointeja, velkaantumista, vuosittaista tuloslaskelmaa ja sen kumulatiivista kehitystä sekä rahoitusta.

– Malleilla on osoitettu, että nykymuotoinen velkavetoinen investointi- ja käyttötalous on ohjattava uusille urille. Kaupungin rahoituksellinen tilanne on energiayhtiön tuloutuksesta huolimatta tappiolla, koska veloista maksettavien korkojen määrä ylittää jo yhteenlasketut rahoitustuotot. Tilanteeseen on haettava nykyistä kestävämpi ratkaisu, Inna jatkaa.