Porin taidemuseon taidetta esillä Alvar Aallon Terassitalossa
Porin taidemuseo on tuonut arkkitehti Alvar Aallon 1930-luvun lopulla suunnittelemaan Terassitaloon esille valikoiman museon kokoelmateoksia. Teokset ovat nähtävillä Terassitalon yleisölle avoinna olevassa huoneistossa, joka on sisustettu vanhoilla Artekin huonekaluilla ja valaisimilla.
Maaliskuusta lokakuuhun kestävä näyttely avaa Porin taidemuseon kokoelmia nähtäville laajemmin yleisöille Satakunnan alueella. Porin taidemuseo toimii alueellisena vastuumuseona Satakunnassa ja sen tehtävänä on kehittää kuvataiteen palveluita ja verkostoja yhteistyössä alueen kulttuuritoimijoiden kanssa. Porin taidemuseo on toteuttanut Terassitalon näyttely-yhteistyön Euran kunnan kulttuuritoimen kutsumana.
– Porin taidemuseon kokoelmateokset asettuvat kiinnostavaan vuoropuheluun Alvar Aallon arkkitehtuurin ja Artekin design-kalusteiden sekä Euran Kauttuan historiallisen ja edelleen aktiivisen tehdasmiljöön kanssa, näyttelyn kuraattori Arttu Merimaa sanoo.
Teosvalikoima pitää sisällään taidetta kolmelta eri tekijältä. Näyttelyn keskiössä on Unto Pusan (1913–1973) tekstiiliteos ”Nyrkkipajan esineistöä” (1961), jonka aiheena on toisen satakuntalaisen ruukin, Noormarkun Makkarakosken rautaruukin rataslaitteisto ja työkaluja abstraktia lähentelevässä asetelmassa. Maire Gullichsen lahjoitti gobeliinin Noormarkun kunnalle vuonna 1961, ja se siirtyi Porin taidemuseon kokoelmien piiriin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2010.
Lisäksi näyttelyssä on esillä teoksia kankaanpääläiseltä ei-esittävän eli abstraktin taiteen pioneerilta Juhani Tarnalta (1937). Tarnan varhaiset abstraktit sommitelmat vuodelta 1957 rinnastuvat vuoden 1979 teokseen Kontti, joka kuvaa terästeollisuudessa työtehtäviä. Teos vie muodoltaan puoliesittävän maalaustaiteen ilmaisumuotoja konstruktivistisen värikenttämaalauksen suuntaan, joka 1970-luvun tyylisuuntana perustui vahvojen värien ja jyrkkien muotojen vuoropuheluun. Tarnan teokset tuovat esiin sen, miten teollisuus toi paitsi aiheita taiteen tekemiseen myös muokkasi taiteen estetiikkaa.
Suomalaisen modernismin merkkiteokset saavat näyttelyssä rinnalleen kolme kuubalaisen José Bedian (1959) hiilipiirrosta vuodelta 1989, jotka ovat aihemaailmaltaan ja muotokieleltään toisesta maailmasta. Bedian teoksissa on viitteitä psykoanalyysiin ja niiden voidaan nähdä kuvaavan yksilön kamppailua suhteessa vallitsevaan järjestelmään. Bedian teokset olivat alun perin esillä Porin taidemuseon nuorta kuubalaista taidetta esittelevässä näyttelyssä No Man Is An Island vuonna 1990. Näyttelyssä tuotiin esille silloisen uuden sukupolven taiteilijoiden tekemistä osana 1980 ja -90-lukujen taitteen yhteiskunnallista murrosta. Työn tekemisen ja työläisyyden kautta ihminen sulautuu osaksi yhteiskunnallisen järjestelmän rakenteita. Tämä sulautuminen ei aina ole kivutonta, ja yksilön ja yhteisön suhteen uudelleenajattelu ja -rakentaminen vaativat jatkuvaa neuvottelua ja halujen paikantamista.
Näyttelyn teokset on valikoinut Porin taidemuseon näyttelyintendentti Arttu Merimaa yhteistyössä taidemuseon kokoelmayksikön kanssa.
Alvar Aallon Terassitalo
Alvar Aallon tie 4 as 3, Eura (Kauttua)
Tilaan on pääsymaksu. Lisätietoja ja tarkemmat yhteystiedot Euran kunnan verkkosivuilla.