75-vuotiaiden laajoista terveystarkastuksista tukea hyvinvointiin
Porin perusturva on vuodesta 2019 lähtien kutsunut kaikki Porin, Ulvilan ja Merikarvian 75-vuotiaat kotona asuvat asukkaat laajaan terveystarkastukseen. Terveystarkastuksen laajuus on poikkeuksellinen koko Suomen mittakaavassa, joten se antaa kattavan kuvan siitä, miten perusturvan alueen 75-vuotiaat voivat.
− Monen 75-vuotiaan terveyttä on kattavasti tarkasteltu viimeksi silloin kun he ovat vielä olleet työterveyshuollon asiakkaita – eli usein yli 10 vuotta aiemmin. Tyypillistä myös on, että ikäihmisillä sairaudet alkavat kumuloitua, joten terveystarkastuksilla haluamme tukea ikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä ja tunnistaa erilaisia riskitekijöitä riittävän ajoissa, kertoo osastonhoitaja Anna-Maija Heikkilä Porin perusturvasta.
Tarkastusta edeltää ennakkoon täytettävät kyselylomakkeet sekä verikoe. Näitä seuraa terveydenhoitajan tekemä, 1-1,5 tunnin terveystarkastus. Tarkastuksissa selvitetään elämänlaatua ja toimintakykyä, päivittäisaskareiden sujumista sekä kognition ja mielen toimintaa. Ikääntyneen kanssa käydään läpi myös ravitsemusta, unta ja mahdollisia virtsaamisongelmia. Olennainen osa tarkastusta on keskustelu lääkitystietojen ajantasaisuudesta ja lääkehoidon mahdollisista riskitekijöistä. Verikokeiden myötä tarkastellaan mm. verensokeria, D-vitamiinitasoja sekä munuaisten toimintaa.
Tarvittaessa asiakas ohjataan ennaltaehkäisevän avun piiriin, kuten esimerkiksi lääkärin, fysioterapeutin, muisti- tai ravitsemushoitajan tai farmaseutin vastaanotolle. Sairauteen viittaavien oireiden perusteella asiakas ohjataan lääkärin vastaanotolle. Joissain tapauksissa terveydenhoitaja jatkaa yhteydenpitoa asiakkaaseen esimerkiksi verenpaineen seurannan vuoksi.
Miten 75-vuotiaat voivat, ja mitä heille kuuluu?
Vuoden 2020 terveystarkastuksista saadun tiedon valossa 75-vuotiaat olivat fyysiseltä toimintakyvyltään itsenäisesti pärjääviä ja heidän tasapainonsa oli pääsääntöisesti hyvä. Kaatumisvaara oli keskimäärin vähäinen, eikä tarkastuksiin osallistuneista reilut 76% ollut kaatunut viimeksi kuluneen vuoden aikana lainkaan. Päivittäisissä toiminnoissa täysin itsenäisiä oli lähes 99%.
− Alaraajojen suorituskyvyssä olisi monella kuitenkin parannettavaa. Yksinkertaisella tuolilta ylösnousu-harjoituksella voi parantaa jalkojen lihasvoimaa. Nyt tästä testistä suoriutui hyvin vain noin viidesosa osallistuneista. Lihasvoiman ylläpito on tärkeää, sillä jalkojen hyvä lihasvoima usein vähentää esimerkiksi kaatumisia, kertoo fysioterapeutti ja geronomi Minna Rajala Porin perusturvasta.
Osallistujien ravitsemustila oli pääsääntöisesti hyvä, ja osallistujat olivat ikääntyneiden painoindeksin mukaan tarkasteltuna normaalipainoisia. Tyypillisimpiä raportoituja oireita olivat jonkinasteiset virtsaamisvaikeudet, vatsavaivat tai ummetus sekä epätavallinen väsymys tai uneliaisuus. Kyseisiä oireita oli noin viidesosalla tutkimusjoukosta.
− Osa oireista voi johtua esimerkiksi käytössä olevista lääkkeistä, eikä taustalla välttämättä ole mitään sairaudellista, kertoo väitöskirjatutkija, proviisori Jonna-Carita Kanninen SAMKista.
Tutkimukseen osallistuneista 94% käytti vähintään yhtä lääkettä säännöllisesti. Yleisimmin käytössä olivat erilaiset vitamiinit, sydän- ja verisuonisairauksen lääkkeet, kolesterolin sekä kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys. Kuitenkin vain hieman yli puolella oli ajantasainen lääkityslista.
− Jokaisella, etenkin ikäihmisillä, tulisi olla ajantasainen lääkityslista käyttämistään lääkkeistä. Tällä hetkellä potilastietojärjestelmissä ei yleensä ole ajantasaista tietoa asiakkaan käytössä olevista lääkkeistä. Lääkityslista tuo turvaa tilanteissa, joissa ei itse pysty kertomaan lääkehoidostaan, kertoo Kanninen.
Vaikka arki ja päivittäisaskareet sujuvat, oli monella ikääntyneellä haasteita muistin kanssa.
− Muistitestissä osalla on haasteita, ja tätä saatetaan säikähtää ja asia mietityttää. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään hävettävää. Kun alkavat muistiongelmat havaitaan ajoissa, on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja ja apukeinoja. Toisaalta on erittäin todennäköistä, ettei testistä saa täysiä pisteitä ja se on tavallista, Heikkilä täydentää.
Terveystarkastusten kautta tutkimusdataa päätöksenteon tueksi
Terveystarkastuksista saatavan tutkimustiedon ja kliinisen työn suoraviivainen suhde on hyvin poikkeuksellinen. Tarkastuksista saatavan tiedon perusteella on mahdollista muodostaa kuva esimerkiksi siitä, miten kotona asumista voidaan nykyistä paremmin tukea.
− Tutkimustyö tuo vuosittain tärkeää tietoa ikäihmisten terveyspalveluiden järjestäjälle ja sote-ammattilaisille, huomauttaa Kanninen.
Vuonna 2020 Porin perusturvan toiminta-alueella asui 99 485 asukasta, joista 12% oli 75-vuotiaita tai sitä vanhempia. Terveystarkastukseen osallistui vuonna 2020 yhteensä 596 henkilöä, eli 48% kutsutuista. Ikäryhmästä kutsutaan tarkastukseen kaikki kotona asuvat ja kotihoidon piirissä olevat. Terveystarkastukseen osallistuneista 518 henkilöä antoivat suostumuksensa tutkimusdatan keräämiseen, johon myös tämän tiedotteen tiedot perustuvat.
