Jätehuollon yhtiöittämissuunnitelmat etenevät kaupunginhallituksen käsittelyyn – yhtiön perustaminen paras vaihtoehto tulevaisuuden kannalta
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23. marraskuuta 2020 käynnistää toimenpiteet, joiden tarkoituksena on perustaa jätehuollon palvelutehtävien hoitamiseksi kuntaomisteinen jätehuoltoyhtiö, johon tarjotaan osakkuutta jätehuollon yhteistyössä oleville yhteistyökunnille asukasluvun mukaisella osuudella.
Yhtiöittämistä valmistelevan hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laaditun yhtiöittämisselvityksen perusteella yhteisen kunnallisen jätehuoltoyhtiön perustaminen on paras vaihtoehto jätehuoltopalveluiden toteuttamiseen tulevaisuudessa.
Yhtiöittäminen keskittää jätehuollon palvelut ja henkilöstön sekä selkeyttää tehtäviä, tavoitteita ja taloutta. Yhtiö pystyy myös vastaamaan nopeammin ja joustavammin uusiin haasteisiin. Se mahdollistaa toimintojen uudenlaisen kehittämisen ja strategisen painopisteen siirtämisen kohti kiertotaloutta. Tarkoituksena on kustannustehokkaiden ja sujuvien jätehuoltopalveluiden tarjoaminen yhtiön asiakkaille.
Jätelaki asettaa kunnan tehtäväksi järjestää ja tuottaa jätehuollon palveluita kunnan asukkaille. Kunnallinen jätehuoltotoiminta tulee muuttumaan voimakkaasti tulevaisuudessa jätelainsäädännön uudistamisen myötä. Kesällä 2021 voimaan tullut uusi jätelaki lisää kuntien vastuuta jätehuollosta ja esimerkiksi tuo osan jätteenkuljetusten järjestämisestä kuntien vastuulle lähivuosina.
– Jäteala on muutenkin voimakkaassa murroksessa kiristyvien kierrätystavoitteiden ja jätteen synnyn välttämiseen tähtäävän kiertotalousajattelun myötä, tähdentää projektipäällikkö Tiina Toivonen.
Lainsäädäntö rajaa kuntien mahdollisuutta tarjota jätehuoltopalveluita yrityksille, mutta yhtiöittämisen kautta yrityksille tarkoitettuja palveluita voidaan toteuttaa jatkossakin. Palveluiden karsimisella olisi negatiivisia vaikutuksia alueen elinkeinoelämälle ja ympäristölle.
KPMG Oy Ab:n tekemässä selvityksessä tarkasteltiin lainsäädännön reunaehtoja jätehuoltotoiminnan järjestämiselle, yhtiöittämisen toteutusvaihtoehtoja ja verotuksellisia vaikutuksia sekä tehtiin taloudellisia mallinnuksia.
Yhtiöittämisessä Porin kaupungin palveluksessa oleva jätehuollon henkilöstö siirtyisi yhtiöön vanhoina työntekijöinä.
– Siirtyvä omaisuus muodostuu jätehuoltotoiminnan käytössä olevista rakennuksista, rakennelmista, koneista ja kalustosta sekä muusta irtaimesta omaisuudesta ja kassavaroista. Maa-alueet jäisivät kaupungin omistukseen, sanoo jätehuollon yhtiöittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, rahoitusjohtaja Jouni Lampinen.
Hankkeen toisessa vaiheessa käynnistetään yhtiön perustamiseen ja liiketoiminnan siirtämiseen liittyvät käytännön toimenpiteet kuten järjestelmien, sopimusten ja tietojen siirtämisen valmistelu sekä neuvottelut yhtiön osakkuudesta yhteistyökuntien kanssa. Kuntayhteistyön merkitys on tulevaisuudessa entistä suurempi tehtävien lisääntyessä ja kokonaisuuden hallinnan korostuessa.
Mikäli Porin kaupunginhallitus päättää kokouksessaan 3. joulukuuta jatkaa yhtiöittämisen valmistelua, käynnistyvät neuvottelut perustettavan yhtiön osakkuudesta vielä joulukuun aikana Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Eurajoen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun ja Siikaisten kuntien kanssa.
KPMG Oy Ab toimii hankkeen toisessa vaiheessa yhtiöittämisen toteuttamisessa asiantuntijana ja hankeorganisaation tukena. Kaupunginhallituksen hyväksymässä konsulttipalveluita koskevassa tarjouksessa on toisen vaiheen palveluista sovittu optio, joka olisi tarkoitus nyt ottaa käyttöön.
Lopullisen päätöksen yhtiöittämisestä Porin osalta tekee Porin kaupunginvaltuusto. Tavoitteena on tuoda yhtiön perustamista ja osakkuutta koskeva päätös Porin ja yhteistyökuntien valtuustojen ratkaistavaksi kevään 2022 aikana siten, että jätehuoltotoiminnot siirtyvät uuteen perustettavaan yhtiöön 1. heinäkuuta 2022.
