Lapsiperheiden hyvinvointia selvitetty laajasti kuudessa kunnassa
Valtakunnallisessa Lapsiperheiden edistynyt analytiikka (LEA) -hankkeessa on luotu ainutlaatuista tilannekuvaa Porin lapsiperheiden hyvinvoinnista. Samaan hankkeeseen osallistuivat myös Tampere, Ylöjärvi, Vantaa, Vaasa ja Laihia. Aineisto on koottu kymmenestä valtakunnallisesta rekisterilähteestä, ja se kattaa yhteensä lähes 80 000 lapsiperhettä kuuden kunnan alueelta.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointieroja selvittävässä hankkeessa etsittiin uusia, tilannetietoon perustuvia toimintamalleja lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen. Vastaavanlaista analyysiä ei ole aikaisemmin tehty.
– Olemme hankkeessa tilannekuvien avulla luoneet asiantuntijoiden kanssa parempaa ymmärrystä porilaisista lapsiperheistä ja heidän hyvinvoinnin tilastaan. Tilannekuvien pohjalta on ollut hienoa todeta, että pääsääntöisesti porilaisilla lapsiperheillä korkean hyvinvoinnin edellytykset täyttyvät. Meillä on kuitenkin myös paljon lapsiperheitä, jotka tarvitsevat tukea perheen normaalia arkea kuormittavissa elämäntilanteissa. Meidän tulee kuunnella perheitä ja vastata heidän tarpeisiinsa sekä kehittää organisaatiorajat ylittävää toimintaa sanoo hankekoordinaattori Petriina Pelto-Piri.
Porissa vaikuttaa korkea paikalliskulttuurinen piirre kahden vanhemman lapsiperheissä, joka heijastuu vähäisenä muuttohistoriana. Kuitenkin yhden vanhemman perheiden runsas muuttoliikenne ja sen tuomat haasteet sosiaalisten verkostojen vähyyteen on otettava vanhemmuuden tukemisessa huomioon.
– Lisäksi Porissa elää myös huomattava määrä itsenäisesti asuvia alaikäisiä nuoria, joiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tulee kannatella. Porilaisten lapsiperheiden hyvinvointia ja voimavaroja rasittavista tekijöistä nousee esiin muihin osahankkeisiin nähden eritoten heikkoon työmarkkina-asemaan ja matalampaan koulutustasoon liittyvät haasteet, Pelto-Piri lisää.
Yhteiskunnallisesti merkittävää kehittämistyötä
Lapsiperheiden hyvinvointieroja selvittävässä hankkeessa etsittiin uudenlaisia toimintamalleja tiedolla johtamiseen. Kerätty tieto on yhteiskunnallisesti merkittävää, koska vastaavanlaista analyysiä ei ole koskaan aiemmin tehty. Hankkeen otanta on merkittävä, se kattaa lähes 80 000 lapsiperhettä kuuden kunnan alueelta. Lapsiperheistä on tunnistettu 100 yleisintä perhetyyppiä, jotka on ryhmitelty kymmeneen ryhmään palveluntarpeen avulla.
– Lapsiperheiden tilannekuvan analyysin tulokset kertovat, että lapsiperheiden monimuotoistuminen tuo uudenlaisia vaatimuksia lapsiperheiden palvelujärjestelmälle. Yli kolmannes perheistä tarvitsee sosiaalisen verkoston tukea ja reilu 10 prosenttia tarvitsee moniammatillista kannattelevaa tukea erillisten palvelujen sijaan. Tilannekuva auttaa tunnistamaan eri alueiden palvelutarpeiden määrän ja luonteen. Kunnat eivät voi rakentaa palveluverkostojaan vain perheiden määrän perusteella, vaan kuntien pitää ymmärtää palveluiden ja tuen tarpeen moninaisuus kertoo Goforen johtava konsultti Petri Takala.
Hankkeen aineistoja on käsitelty ainoastaan väestötasolla kaupungeittain ja postinumeroalueilla. Tiedoista ei tunnisteta yksittäisiä perheitä, vaan tieto koostetaan väestötasoiseksi. Kun lapsiperhetietoa on hyödynnetty, eettinen arviointi on kulkenut mukana koko hankkeen ajan.
Lapsiperhetieto tarjoaa tukea palvelujen kohdentamiseen ja kehittämiseen
Ajantasainen tilannekuva lapsiperheiden hyvinvoinnista mahdollistaa paremman palveluiden järjestämisen, organisoitumisen ja johtamisen.
– Lapsiperheiden edistynyt analytiikka – tyyppinen työ antaa kauan kaivatun uuden ja kirkkaan tilannekuvan perheiden tilanteeseen. Nyt tarvitaan myös tekoja, kommentoi Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistolehtori Jenni Airaksinen.
Lapsiperhetiedon avulla on luotu jaettua ymmärrystä kuntien lapsiperheiden tilasta. Tieto tuo näkyväksi asiakastyössä tunnistettuja teemoja ja helpottaa palvelujen kehittämistä suuntaan, joka takaa kaikille kuntalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet palvelujen käyttöön. Lapsiperhetieto tuo myös näkyviin palvelutarpeita, jotka ovat aiemmin voineet jäädä keskiarvojen taakse piiloon.
LEA-hanke (Edistynyt analytiikka kuntaorganisaatioiden lapsiperheiden palveluiden tiedolla johtamisessa) on saanut kehitystyölle valtionavustusta valtiovarainministeriön kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä vuosille 2020–2021. Valtakunnallinen LEA-hanke toteutettiin neljässä osahankkeessa: Vaasa-Laihia, Tampere-Ylöjärvi, Vantaa ja Pori. Tampere toimii yhteishankkeen hallinnoijana ja vastaa sen taloudesta. Gofore Oyj vastasi hankkeen toteutusprosessin ja sisällön ohjauksesta.
