Luonnonhoitotoimenpiteiden raportti kertoo Yyterin dyynien nopeasta kehityksestä
Yyterin santojen luonnonhoitotoimenpiteiden seurantaraportti on valmistunut. Raportti kertoo koko santojen alueen dyynien topografian ja kasvillisuuden muutoksista viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä ohjaa kunnostettavana olevan alueen tulevia hoitotoimenpiteitä. Dyyniluonnon hoitotoimet, kuten istutukset ja tuuliaitojen asennukset, jatkuvat tällä viikolla Yyterissä.
Koko santojen alueen dyynien muotojen ja kasvillisuuden muutoksien tutkimiseen on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja vuosilta 2008, 2014 ja 2018 sekä kasvillisuusselvityksiä vuosilta 2009 ja 2019.
– Käsittääkseni tämä on Suomessa ainutlaatuinen aineisto dyyniluontotyyppien muutoksista, kertoo raportin laatinut Antti Mäkelä.
Viime vuodet ovat olleet otollisia uusien dyynien muodostumiselle Yyterissä. Rannalle on tullut aaltojen vaikutuksesta runsaasti uutta hiekkaa, jota tuuli on edelleen kasannut dyyneiksi. Santojen eteläosaan on kymmenessä vuodessa syntynyt paikoin kaksi uutta dyynivallia. Raportin merkittävin havainto on kuitenkin dyynien kasvillisuudessa tapahtunut varsin nopea muutos.
Dyynit muodostavat rannalle eri dyynityyppien kehityssarjan, jotka eroavat toisistaan kasvillisuudeltaan. Lähimmäksi rantaviivaa syntyvät alkiodyynit, jotka ovat yksittäisiä, yleensä rantavehnän tai suola-arhon ympärille syntyviä pieniä dyyniä. Näiden takana sijaitsevat ensimmäiset yhtenäiset dyynivallit, niin sanotut valkeat dyynit, joiden kasvillisuus koostuu yksinomaan rantavehnästä. Näiden takana sijaitsevat harmaat dyynit, joille tunnusomaisen värin antavat jäkälät, sammalet ja heinät. Viimeisenä kehityssarjassa ja kauimpana rantaviivasta sijaitsevat metsäiset dyynit.
Vuosien 2009 ja 2019 dyynityyppejä verratessa havaittiin, että Santojen eteläosissa alueilla, joilla aiemman kartoituksen aikaan sijaitsivat alkiodyynit, kasvoi nykyisin harmaiden dyynien kasvillisuus.
– Tämä on rantadyynien normaalia kehitystä, mutta hätkähdyttävää on ollut sen nopeus. Kymmenessä vuodessa dyynin kasvillisuus on muuntunut täysin, hämmästelee Mäkelä.
Vaikka muualla rannalla dyynien kehitys on ollut nopeaa, on kaupungin alueella sijaitsevan kuluneen ja ennallistamistoimenpiteiden piirissä olevan alueen palautuminen ollut hidasta. Vaikka tuuliaitojen asentamisella ja rantavehnän istuttamisella on saatu näkyviä tuloksia, ollaan kuitenkin kaukana tilanteesta, jossa dyynillä olisi eroosiolta suojaava yhtenäinen kasvipeite.
Dyynien palautumista uimarannan alueella ovat vaikeuttaneet vähälumiset talvet, jotka erodoivat kasvipeitteetöntä dyyniä sekä aiemmin kuvatun kaltaisen uusia dyynejä muodostavan prosessin häiriytyminen virkistyskäytön seurauksena.
– Positiivista hoitotoimenpiteissä on kuitenkin se, että ilman niitä uimarannan alueen dyynit olisivat todennäköisesti menetetty. Hoitotoimenpiteitä on kuitenkin jatkossa tehostettava, toteaa Mäkelä.
