Maailman merien päivän tärkeä viesti näkyy myös nuorten taiteilijoiden värikkäissä töissä
Miltä tuntuisi olla kalan paikalla, kun kotiasi roskataan? Muun muassa tämä pohdinta inspiroi nuorten taiteilijoiden toteuttamia sadevesikaivojen kuvituksia Mahanpuruja muovista -kampanjaan liittyen. Tänään 8. kesäkuuta vietettävän Maailman merien päivän tarkoitus on muistuttaa meitä kaikkia merien tärkeydestä koko maapallon ilmastolle ja elämälle. Porilaista katukuvaa värittävät taideteokset kertovat myös tätä tärkeää viestiä, joten kyselimme taiteilijoilta heidän ajatuksiaan aiheesta.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanja herättelee ohikulkijoita pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta vesistöjen roskaantumiseen. Kampanjaa on toteutettu muutamissa kaupungeissa kesästä 2019 lähtien valmistarroilla. Poriin kampanja rantautui uudella tavalla: kaupunki haastoi yläkoululaiset ideoimaan huomiota herättäviä, persoonallisia, informatiivisia, paikkaansa sopivia ja viestiltään helposti ymmärrettäviä tarroja. Hienojen suunnitelmien joukosta Elsi Päivisen ja Maija-Sofia Nevalan kalakuvitukset valittiin toteutukseen asti. Lastenkulttuurikeskus Kruunupään taiteilijat suunnittelivat lopulliset tarrat Elsin ”Our sea problem” -haukiteoksen ja Maija-Sofian ”Rööki kala” -työn pohjalta.
Maija-Sofia sanoo projektin olleen opettavainen ja haastaneen ajattelemaan. Hänen työnsä idea ylipäätään oli lähtenyt siitä, miten kauhealta hänen koulunsa piha aina koulupäivien lopussa näytti.
– Pihan roskikset olivat tulvineet yli, ja maskit olivat koristelleet koko koulumme ison pihan. Mietin, miten isosta asiasta mahtaakaan olla kyse, sillä meidän koulumme on vain yksi koulu muiden joukossa, muistelee Maija-Sofia.
Tupakantumpeissa on paljon muovia eivätkä ne maadu helposti. Niitä heitetään usein erityisesti sadevesikaivoihin tietämättä, että niissä virtaavat vedet johdetaan lähes kaikkialta puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön.
– On kamalaa nähdä, miten aikuiset kävelevät tuhkakuppien ohi, ja sammuttavat loppuun poltetut tumpit maahan. Totta kai ne kulkeutuvat kaivoihin ja sieltä vesistöihin. Tumppi hajoaa ennen pitkää mikromuoviksi, jota ei käytännössä saa pois luonnosta, painottaa Maija-Sofia.
Suurin osa roskista on muovia, joka voi sisältää paljon erilaisia haitta-aineita. Muovi ei maadu, vaan pilkkoontuu pieniksi muovihiukkasiksi. Tällaiset nano- ja mikromuovit kertyvät varsinkin vesistöihin ja voivat aiheuttaa kemikaalien lisääntymistä eliöissä ja elinympäristöissä. Eläimet, kuten kalat ja linnut, saattavat niellä makromuovia eli silmillä havaittavaa muoviroskaa. Se kuormittaa eläimen elimistöä.
– Kampanjaan osallistuminen on auttanut ymmärtämään, miltä tuntuisi olla kalan paikalla, kun kotiasi roskataan. Tätä konseptia en ollut aiemmin miettinyt, mutta kun tein työn, ja näin muidenkin tekevän kaloistaan niin sanotusti inhimillisemmän näköisen ja tunteita herättävän, ymmärsin paremmin ja koin jopa sympatiaa kaloja kohtaan, Elsi kertoo.
Sekä Elsi että Maija-Sofia ovat jo bonganneet omia töitään kaupunkiympäristössä. Vaikka oman taiteen näkeminen tuntuu ylipäätään mukavalta, erityisen hienoa siitä tekee se, miten tärkeää viestiä taiteella kerrotaan.
Monet maapallon parantamisen ja kestävän elämäntavan mahdollistavat muutokset ovat riippuvaisia valtioiden, kaupunkien ja yritysten päätöksistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meistä jokainen voisi omalta osaltaan pitää huolta maapallosta. Voisiko porilaisten päätös olla roskaamisen lopettaminen? Silloin esimerkiksi sadevesikaivojen kautta ei enää päätyisi roskia Kokemäenjokeen, eikä edelleen esimerkiksi Yyterin uimarannan edustalle mereen. Mahanpuruja muovista -kampanjassa mukana olevien Porin Veden sekä Porin kaupungin teknisen toimialan asiantuntijat kertovat Porin hulevesijärjestelmästä tarkemmin tässä uutisessa.
