Nuija

Perusturvalautakunta käsitteli vuoden 2021 tilinpäätöksen

Perusturvan oman toiminnan osalta toimintakate alitti vuonna 2021 muutetun käyttösuunnitelman -11,7 milj. eurolla.

Nuija

Perusturvan alkuperäiseen talousarvioon tehtiin 3,6 miljoonan euron määrärahalisäys (KV 14.6. § 128 ja 129). Perusteena oli asiakasmaksulain muutos ja tehostetun palveluasumisen yksityisten palveluntuottajien lisähinnankorotus.

Perusturvan talous toteutui vuonna 2021 odotettua heikommin ja se ylitti muutetun talousarvionsa noin 1,8 miljoonalla eurolla erikoissairaanhoidon voimakkaasta kustannuskehityksestä johtuen. Kuitenkin kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua Satasairaala ilmoitti 1,4 miljoonan euron hyvityksestä vuoden 2021 erikoissairaanhoidon kuntalaskutukseen, koska lopullinen hinnanalennus jäsenkunnille osoittautui aiemmin toimitettua ennakkotietoa suuremmaksi. Mikäli tieto Satasairaalan oikaisusta olisi saatu ennen tilinpäätöksen valmistumista, olisi perusturvan talousarvioylitykseksi jäänyt 0,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 isoin talouteen vaikuttava asia oli koronapandemia ja sen vaikutukset kokonaisuudessaan perusturvan toimintaan olivat laajat. Esimerkiksi henkilökunta on joutunut joustamaan työtehtävien muuttuessa sekä lisä- ja ylitöiden lisääntyessä. Lisähenkilökuntaa on otettu käyttöön, erilaisien koronaan liittyvien toimintojen aloittaminen ja ylläpitäminen muuttuvien tilanteiden mukaisesti. Korona-seurantakoodin kautta kustannuksia on kirjautunut 8,8 M€.

Korona on vaikuttanut palvelutarpeen kasvuun jokaisella palvelualueilla. Muun muassa perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä psykososiaalisissa palveluissa asiakkaiden määrä ja palveluntarve on noussut selkeästi ja niiden vaikutukset heijastuvat pidemmälle aikavälille. Asiakkaiden terveydentilan heikentyminen koronan vuoksi on näkynyt myös sairaalapalveluissa lisääntyneenä palvelutarpeena. Avo- ja suunterveydenhuollossa koronapandemia on aiheuttanut hoitovelkaa, josta aiheutunutta jononpurkua myös tehty lisätyönä ja tämä työ jatkuu edelleen vuonna 2022.

Myös palvelujen ostot ylittivät muutetun käyttösuunnitelman. Samoin ylitystä tuli aineiden ja tarvikkeiden hankinnoissa. Merkittävä syy ylitykseen oli koronaa varten hankitut suojaimet ja työntekijöiden/asiakkaiden suojaamiseksi hankitut hoitotarvikkeet.

Perusturvalauta käsitteli lastensuojelun sijaishuollon palveluiden kilpailutuksen

Porin perusturvalautakunta päätti 24.3. kokouksessaan, että lastensuojelun sijaishuollon palveluiden hankinnasta muodostetaan dynaaminen toimittajarekisteri ja siihen hyväksytään mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttäneet hakemukset ja hylätään hakemukset, jotka eivät täyttäneet tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Määräaikaan mennessä hakemuksia saatiin 239.
    
Hankinnan kohteena ovat lastensuojelulain (417/2007) mukaiset ammatillisen perhekotihoidon ja ympärivuorokautisen laitoshoidon palvelut.

Tilaajina ovat Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Ulvila ja Merikarvia), Rauman ja Huittisten kaupungit, Säkylän ja Euran kunnat sekä Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kessote) ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (Posa).

Hankinta on jaettu osiin seuraavasti:
1. Ammatillinen perhekotihoito
2. Perustason laitoshoito
3. Erityistason laitoshoito
4. Vaativan tason laitoshoito.

Dynaaminen toimittajarekisteri tarkoittaa tilaajan itsensä suunnittelemaa, hankintalain periaatteiden mukaista, puitejärjestelyn kaltaista menettelyä hankinnan kohteena olevien palveluiden hankkimiseen.

Uusien toimijoiden hakeutuminen ja tarvittaessa vanhojen hakemusten päivittäminen tapahtuu vuosittain tammi-helmikuussa aikana, jolloin toimittajarekisterihaku on auki noin yhden kuukauden ajan. Uusien toimijoiden sopimukset alkavat vuosittain 1.5.


Nuija