Perusturvalautakunta päätti käynnistää kotihoidon kauppapalvelun kilpailuttamisen
Kotihoidon kauppapalvelu on tarkoitettu vanhuspalveluiden säännöllisen kotihoidon osoittamille asiakkaille, jotka ikääntymisen, sairauden, vamman tai jonkun muun syyn johdosta eivät ole kykeneviä hankkimaan välttämättömiä ruoka- ja muita päivittäistavaroita.
Kauppapalvelun toimintamallia tullaan uudistamaan niin, että tilaukset hoidetaan kotihoidosta keskitetysti niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole mahdollisuutta itse tai omaisen tukemana tehdä tilausta.
Kotihoidon asiakkaiden kauppapalvelu on säännöllistä tukipalvelua, ja palvelu on saatava keskeytyksettä. Osalla asiakkaista kauppapalvelun tuotteiden valinnassa pitää kiinnittää myös huomiota ravitsemuksellisiin seikkoihin, esim. muistisairaiden asiakkaiden kohdalla. Tämä tehtävä koettiin edellyttävän kotihoidon henkilöstön osaamista ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista tuntemista. Vapaaehtoistyöhön ja/tai työllisyyden hoidon yksikön henkilöiden työhön perustuva kauppapalvelu kokonaisuutena todettiin kuitenkin haavoittuvaksi, joten perusturvalautakunta päätti kilpailuttaa kotihoidon kauppapalvelun.
Kauppapalvelun järjestämistä uudella mallilla käsiteltiin perusturvalautakunnan kokouksessa 26.11.2020, jossa asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi yhteistyössä Satakunnan Yhteisökeskuksen ja työllisyyden hoidon yksikön kanssa. Kauppapalvelun sisällöstä ja toteuttamisesta käytiin keskustelua Satakunnan Yhteisökeskuksen kanssa.
Tilaukset tehdään sähköisen järjestelmän kautta. Kyseessä on sosiaalihuoltolakiin perustuva kotona asumista tukeva palvelu. Porin perusturvan kotihoidon kauppapalvelussa oli tammikuussa 2021 keskimäärin 250 asiakasta.
Katsaus perusturvan vuoteen 2020
– Vuosi 2020 tullaan muistamaan koronavuotena. Epidemian vaikutukset ovat olleet laajat ja ne jatkuvat edelleen ja heijastuvat perusturvan toimintaan monin tavoin. Perusturvassa on jouduttu kokonaan uudenlaisten tilanteiden eteen ja muutokset ja toimenpiteet ovat kuormittaneet perustyön ohella henkilöstön jaksamista, sanoo perusturvalautakunnan puheenjohtaja Sonja Myllykoski.
Lisähenkilökuntaa palkattiin, suojainten käyttö lisääntyi ja koronatestaus aloitettiin. Korona-seurantakoodin kautta kustannuksia kirjautui 3,5 M€. Kyseinen seurantakoodi ei kuitenkaan kata kaikkia kustannuksia koronan vaikutuksista. Tuon kustannuksen lisäksi tulivat esimerkiksi vuosiloma-, sairasloma- ja erilliskorvaukset. Sisäisen laskennan tuloksena kokonaiskustannus koronasta johtuen oli yhteensä 6,9 M€. Lisämäärärahaa ei kuitenkaan vuonna 2020 käytetty kokonaan, vaikka korona vaikeutti toimintaa koko vuoden ajan.
Samaan aikaan kun on vastattu Covid 19-epidemian vaatimuksiin, kaikkialla perusturvassa on tehty paljon muutoksia ja uusia asioista; erilaisia palvelurakennemuutoksia ja toiminnan kehittämisiä. Vuosi sitten keväällä aloitettiin perusturvassa tuottavuusohjelman tavoitteiden toimenpiteiden eteenpäin vieminen.
– Perusturvan henkilöstö on osallistunut suurella panoksella näiden toimien toteuttamiseen. Tällaisiin muutoksiin ja toimenpiteisiin vastaaminen ei ole helppoja organisaatiossa, jossa asiakkaita ja potilaita hoidetaan kaikkina vuorokauden aikoina, Sonja Myllykoski vetää yhteen.
