Pori Sinfonietta – Kamari 2021: La vita è bella 6.3. klo 15 – verkkokäsiohjelma

Ion Buinovschi, viulu
Sakari Kivinen, sello
Paolo Poma, klarinetti
Jussi Rinta, piano

lehdenkääntäjä: Rina Palmroth

Konsertti esitetään Pori Sinfoniettan YouTube-kanavalla. Katsottavissa myös tallenteena.

Striimauksen toteuttaa Porin kaupungin videotuki.

 

KONSERTTIOHJELMA

Olivier Messiaen: Quatuor pour la fin du Temps (Aikojen lopun kvartetto)
1. Liturgie de cristal (Kristalliliturgia)
2. Vocalise, pour l’Ange qui annonce la fin du Temps (Vokaliisi enkelille, joka ilmoittaa, ettei enää ole oleva aikaa)
3. Abîme des oiseaux (Lintujen kuilu)
4. Intermède (Välisoitto)
5. Louange à l’Éternité de Jésus (Ylistys Jeesuksen ikuisuudelle)
6. Danse de la fureur, pour les sept trompettes (Pauhuntanssi seitsemälle trumpetille)
7. Fouillis d’arcs-en-ciel, pour l’Ange qui annonce la fin du Temps (Kimppu sateenkaaria enkelille, joka ilmoittaa, ettei enää ole oleva aikaa)
8. Louange à l’Immortalité de Jésus (Ylistys Jeesuksen kuolemattomuudelle)

Nicola Piovani, sov. Martino Torquati: La vita è bella

TEOSESITTELYT

Olivier Messiaen (1908-1992): Quatuor pour la fin du Temps (Aikojen lopun kvartetto) (1940-1941)

Tämä on tarina kaikkien aikojen kvartetosta, joka syntyi Johanneksen Ilmestyskirjan inspiroimana ja sävellettiin apokalyptisinä aikoina. Tulevaisuuden musiikkia, joka haastaa menneisyyden. Musiikkia, joka on samaan aikaan tässä hetkessä ja ikuisuudessa. Kvartetto on kunnianosoitus yhtenäisyydelle taistelussa natsismia vastaan, laajalle ilmaisunvapaudelle sekä rationaaliselle ajattelulle ja siihen sitoutumiselle kaikkea tyranniaa vastaan.

”Tämä kvartetto syntyi Görlitzissä, Sleesiassa, vankileirin parakissa numero 27b, jonne natsit toivat minut. Nykyään kaupunki on puoliksi Saksan maaperällä ja toinen puoli Puolan. Joki erottaa ja yhdistää ne.

Päivä oli tammikuun 15. vuonna 1941. Oli todella kylmä ja peltoa peitti lumi. Meitä oli 30 000 sotavankia, pääosin ranskalaisia, myös puolalaisia, belgialaisia ja serbialaisia. Britanniasta, Venäjältä, monia italialaisia, Aasiasta, Afrikasta, juutalaiaia, muslimeja, kaikki vangittuina – nöyryytettyinä joka päivä. 

Saksalainen upseeri oli antanut minulle nuottipaperia, lyijykyniä ja pyyhekumin – ja osoittanut ainoan paikan, jossa voisin säveltää rauhassa: parakkini käymälän.

Me soitimme rikkinäisillä instrumenteilla. Muistan, että sinä iltana sellossa oli vain kolme kieltä ja korkeat koskettimet pianostani, jonka olin löytänyt erästä parakkia siivotessa, olivat pysyvästi epävireessä. 

Vaatteemme olivat vihreät, jotta erottuisimme muista. Repaleiset uniformut olivat olleet tšekkoslovakialaisten sotilaiden. Parempaa ei ollut. Käytin puukenkiä, niillä oli hyvä kävellä lumessa. Yleisössä oli edutsettuna kaikki yhteiskuntaluokat: oli pappeja, lääkäreitä, porvareita, urasotilaita, työläisiä ja talonpoikia.

Kirjoitin kvarteton niille instrumenteille ja muusikoille, jotka minulla oli, niin sanotusti – käsillä. Minun piti ajatella musiikkia, tehdä sitä, että tunsin olevani elossa. Aloitin rakastetusta kuvasta, jossa enkeli ilmoittaa, ettei enää ole aikaa.”

Vankeudessa kirjoitetun Aikojen lopun kvarteton kantaesittivät Olivier Messiaenin kanssa tammikuussa 1941 Jean Le Boulaire (viulu), Henri Akoka (klarinetti) ja Etienne Pasquier (sello). Sello oli peräisin Görlitzin musiikkikaupasta ja maksoi 65 markkaa, minkä Pasquierin parakkitoverit keräsivät kokoon, jotta hän voisi soittaa.

Messiaenin musiikillinen kieli on aineetonta, hengellistä ja katolista. Sävellajit, jotka melodisesti ja harmonisesti luovat erityisen tonaalisen läsnäolon, tuovat kuuntelijan lähelle ikuisuutta ja äärettömyyttä. Erityisesti rytmi irtaannuttaa myrskystä.

Kvartetissa on kahdeksan osaa: luomiskertomuksen seitsemäs pyhäpäivä laajenee teoksessa osaksi ikuisuutta, josta muodostuu kahdeksas osa, joka on sammumatonta valoa ja muuttumatonta rauhaa.

”Kuinka monta kertaa noina päivinä ajattelin, että aikani oli päättynyt… Sinä iltana konsertin jälkeen yksi vanki tuli luoksemme ja sanoi: ”Tämä musiikki pelastaa meidät kaikki. Se ei tuo meitä siihen, missä olemme, vaan siihen mitä me olemme. Se on ylevä osoitus olemassaolostamme ja toivostamme.”

Messiaen oli ranskalainen säveltäjä, urkuri, ornitologi ja itseoppinut pianisti, joka aloitti säveltämisen ollessaan 8-vuotias. 

 

Nicola Piovani (1946-) sov. Martino Torquati: La vita è bella

Vuonna 1997 ilmestynyt italialainen draamakomediaelokuva La vita è bella (Kaunis elämä) kertoo italianjuutalaisesta Guido Oreficesta, joka elää elämäänsä unelmoiden – kuin romanttisessa sadussa. Jouduttuaan keskitysleirille yrittää hän selvitä sieltä satumaailmansa tukeutuen ja pitää leirin todelliset kauhut piilossa pojaltaan.

Elokuva voitti kolme Oscar-palkintoa: parhaasta miespääosasta (pääosaa näyttelee Roberto Benigni, joka myös käsikirjoitti ja ohjasi elokuvan), parhaasta ulkomaalaisesta elokuvasta ja parhaasta elokuvamusiikista, jonka sävelsi italialainen Nicola Piovani (s. 1946). Kamarikonsertissa kuullaan Martino Torquatin tekemä sovitus elokuvan musiikista.

Piovani on säveltäjä, pianisti ja kapellimestari, joka tunnetaan parhaiten juuri elokuvamusiikistaan, jota hän on säveltänyt uransa aikana yli 130 elokuvaan. Vuonna 2008 Cannesin elokuvajuhlilla Piovani vastaanotti Ordre des Arts et des Lettres -kunniamerkin.
 

MUUSIKOT

Ion Buinovschi, viulu
Moldovalaissyntyinen Ion Buinovschi aloitti Pori Sinfoniettan ensimmäisenä konserttimestarina vuonna 2007. Orkesterityön lisäksi Buinovschi esiintyy solistina ja erilaisissa kamarikokonpanoissa ja solistina. Hän on mm. Palmgren-kvartetin perustajajäsen. Pedagogiperheessä kasvaneen Buinovschin sydäntä lähellä on nuorten muusikoiden kannustaminen ja hän muun muassa opettaa viulunsoittoa Palmgren-konservatoriossa. Suomessa Buinovschi on asunut vuodesta 2003 lähtien ja työskennellyt ennen Poria Oulu Sinfoniassa ja Turun Filharmonisessa orkesterissa. Urallaan Buinovschi on palkittu lukuisissa kansainvälissä viulukilpailuissa niin Romaniassa, Saksassa, Yhdysvalloissa kuin Moldovassa.

Sakari Kivinen, sello
Sellisti Sakari Kivinen on työskennellyt mm. Oulun kaupunginorkesterissa, Pori Sinfonietassa ja Turun filharmonisessa orkesterissa. Hän on esiintynyt mm. Turun musiikkijuhlilla, Nauvon kamarimusiikkipäivillä, Rauma Festivossa ja Tanssiteatteri Eri:n kanssa yhteistyössä. Tällä hetkellä hän toimii sellonsoiton lehtorin Kankaanpään musiikkiopistossa. 

Paolo Poma, klarinetti
Pori Sinfoniettan klarinetin äänenjohtaja Paolo Poman aloitti työnsä Porissa syyskaudella 2019. Urallaan Poma on  soittanut monien arvostettujen orkestereiden kanssa (mm. Teatro Regio di Torino, Accademia alla Scala di Milano, Orchestre National de France, Orchestre Nouvelle Europe ja Opera de Saint Etienne). Poma on kiinnostunut musiikissa erityisesti myös kokeellisista yhteistöistä. Muusikoksi hän opiskeli Italian ja Ranskan Poma arvostetuissa konservatorioissa ja musiikki-instituuteissa (mm. Turin Conservatory, Milan Conservatory ja the ENMP of Paris).

Jussi Rinta, piano
Jussi Rinta on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Vuodesta 2003 alkaen hän on toiminut Palmgren-konservatorion pianonsoiton lehtorina. Rinta on toiminut Porissa aktiivisesti mm. säestäjänä, liedpianistina, kamarimuusikkona, orkesteripianistina ja korrepetiittorina. 

Katso konsertti YouTubessa.