Pori Sinfonietta – Kesäillan valssi to 20.5. klo 19 – verkkokäsiohjelma

Verkkokonsertti on katsottavissa vain suorana Pori Sinfoniettan YouTube-kanavalla. Tekniikasta vastaa Porin kaupungin videotuki ja Äänirasia.

KONSERTTIOHJELMA
 

Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa

La primavera (Kevät) nro 1 E-duuri op. 8 RV 269
1. Allegro
2. Largo e pianissimo sempre
3. Allegro pastorale

L’estate (Kesä) nro 2 g-molli op. 8 RV 315
1. Allegro non molto – Allegro
2. Adagio e piano – Presto e forte
3. Presto
 

Astor Piazzolla, sov. Leonid Desyatnikov: Verano Porteño (Porteñon kesä, Buenos Airesin neljä vuodenaikaa)
 

Edvard Grieg: Holberg-sarja op. 40
I Praeludium: Allegro vivace            
V Rigaudon: Allegro con brio

    
Gordon Jacob: Old wine in new bottles
I The Wraggle Taggle Gypsies
II The Three Ravens
III Begone, Dull Care
IV Early One Morning

Georg Malmsten, sov. Antti Rissanen: Metsäpirtti

Usko Kemppi, sov. Antti Rissanen: Lennä mun lempeni laulu

Trad., sov. Antti Rissanen, Niko Kumpuvaara: Kulkurin valssi

 

TEOKSISTA

Viulukonserttosarja Neljä vuodenaikaa on Antonio Vivaldin (1678–1741) tunnetuin sävellys ja kuuluu myös taidemusiikin ”suuriin hitteihin”. On jännittävää ajatella, että vuosina 1716–1725 valmistunut teos oli lähestulkoon unohdettu yli kahdensadan vuoden ajan, kunnes toisen maailmansodan jälkeen se sai uuden elämän muun muassa musiikintutkimuksen kautta. Neljä vuodenaikaa -sarjan tarttuva musiikki levisi tehokkaasti LP -levyjen tulemisen myötä, ja sitä on kuultu elokuvissa, mainoksissa, kitararocksovituksina ja monissa muissa yhteyksissä. Vivaldin Neljä vuodenaikaa on helppo ohittaa kuluneena konserttinumerona, mutta lähempi tarkastelu saattaa osoittaa tarkkaavaiselle kuulijalle, että kyseessä on sävykästä ja mielikuvituksellista musiikkia. Konsertto E-duurissa ”Kevät” pursuaa hyväntuulista linnunlaulua ja aurinkoisia hetkiä. Konsertto g-mollissa ”Kesä” taas kääntää draamasäädintä isommalle ja vie kuulijan keskelle painostavaa hellettä ja ukkosmyrskyä.  

Bandoneón-ässä ja säveltäjä Astor Piazzollan (1921–1992) kehittelemä Nuevo Tango (Uusi Tango) yhdistelee Argentiinan tangoperinteitä, modernia taidemusiikkia sekä jazzia. Buenos Airesin 4 vuodenaikaa syntyivät vuosina 1965–1970, ja alun perin niitä esitti Piazzollan oma kvintetti. Hän ei alkujaan säveltänyt niitä sarjaksi, vaan ne muotoutuivat kokonaisuudeksi vuosien saatossa. Verano Porteño luo tunnelmaa Buenos Airesin valon ja varjojen kesästä. Sovittaja/säveltäjä Leonid Desyatnikov on lisäillyt Piazzollan teokseen lainauksia Vivaldin Neljästä vuodenajasta tarjoten yhteyden halki ajan ja avaruuden.

Edvard Griegin (1843–1907) Holberg-sarja op. 40 (1884) oli alkujaan soolopianoteos. Myöhemmin säveltäjä teki siitä myös jousiorkesterisovituksen. Teos syntyi juhlistamaan näytelmäkirjailija ja kansallishahmo Ludvig Holbergia (1684–1754), joka Griegin tavoin oli asunut Norjan Bergenissä. Holberg-sarjassaan Grieg yhdistelee barokin ja romantiikan piirteitä luoden mielenkiintoisen sekoituksen. Hän itse kutsui teosta humoristisesti ”puuteriperuukki”-sävellyksekseen. 

Gordon Jacobin (1895–1984) neliosainen Old wine in new bottles modernisoi vanhoja englantilaisia kansansävelmiä. Osien nimet ovat: Wraggle Taggle Gypsies, The Three Ravens, Begone Dull Care sekä Early One Morning. Puupuhaltimille, trumpeteille ja käyrätorville kirjoitettu teos valmistui vuonna 1958 ja sen ensiesitys oli seuraavana vuonna St. Bees -festivaaleilla. Jacobin musiikki on selkeää ja väljää, ja rapsakat harmoniat hetkellisiä.   

Kesä ja valssit – toimiva yhdistelmä. Georg ”Molli-Jori” Malmsténin (1902–1981) Metsäpirtti vie säveltäjänsä lisänimestä huolimatta kuulijan iloisen nostalgiselle reissulle. Monipuolisen taiteellisen uran muun muassa elokuvakäsikirjoittajana ja säveltäjänä tehnyt Usko Kemppi (1907–1994) on mies monien suomalaisten klassikkobiisien takana. Unelmoivaa Lennä mun lempeni laulu -valssia esittivät muun muassa Laila Kinnunen sekä hiljattain edesmennyt Fredi. Aikansa jättihittielokuva Kulkurin valssi (1941) perustuu samannimiseen, alkujaan ruotsalaiseen sävelmään. Sanat siihen kirjoitti J. Alfred Tanner. Elokuvan käsikirjoituksen teki Mika Waltari käyttäen valssia innoittajanaan.

Matti Mustonen

TIBOR BOGÁNYI, kapellimestari

Kapellimestari Tibor Bogányi nousi kansainväliseen maineeseen vuonna 2002, kun hänet valittiin Turun Filharmonisen orkesterin ylikapellimestariksi vain 28-vuotiaana. Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 2008–2016. Lisäksi hän on toiminut Unkarissa Pannon Filharmonian (ent. Pécsin filharmoninen orkesteri) ylikapellimestarina vuodesta 2011 lähtien. Syksyllä 2018 hän aloitti Pori Sinfoniettan ylikapellimestarin tehtävässä.

Tibor Bogányi tunnetaan monimuotoisista ja virtuoosisista tulkinnoistaan. Hän johtaa niin sinfoniamusiikkia ja laajamittaisia kuoroteoksia kuin oopperaa ja balettiakin. Kansainvälisen uransa ansiosta hän on päässyt johtamaan useita maailman suurimpia orkestereita, joista mainittakoon Staatsphilharmonie Rheinland-Pfalz, Orchestre National du Capitole de Toulouse, Kööpenhaminan filharmoninen orkesteri, Shanghain ooppera ja Meksikon kansallinen sinfoniaorkesteri. Suomessa hän on johtanut kaikkia merkittävimpiä orkestereita.

Bogányilla on laajasti kokemusta myös oopperoiden johtamisesta. Hänen menestyksekäs debyyttinsä Suomessa oli ooppera Cosi fan tutte, joka esitettiin Suomen kansallisoopperassa vuonna 2006. Tämän jälkeen hän on johtanut lukuisia merkkiteoksia, kuten Mozartin Don Giovannin, Stravinskyn Kevätuhrin, Bizet’n Carmenin ja Verdin Traviatan.

Unkarilaissyntyinen Bogányi opiskeli ensin sellonsoittoa ja myöhemmin hänet hyväksyttiin Sibelius-Akatemian kapellimestariopintoihin, joissa hän opiskeli Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla. Kapellimestarin tehtäviensä lisäksi Bogányi on soittanut selloresitaaleja ympäri maailmaa.

ELINA VÄHÄLÄ, viulu

Yhdysvaltain Iowassa syntynyt, mutta jo pikkulapsena Suomeen muuttanut Elina Vähälä kuuluu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin viulisteihin. Kolmevuotiaana harjoittelun aloittanut Vähälä muistaa innostuneensa viulunsoitosta nähtyään televisiosta Viuluviikarit-ohjelman. Saatuaan isoäidiltään oman viulun muuttuivat televisiosta tutut äänenvärit, legatot ja vibratot omakohtaiseksi todellisuudeksi. Uravalinta on ollut siitä asti selvä.

Vähälä aloitti viulunsoiton opiskelun Lahdessa Päijät-Hämeen konservatoriossa Seppo Reinikaisen oppilaana ja jatkoi Pertti Sutisen luokalla kahdeksan vuoden ajan. Noihin vuosiin ajoittuvat myös opinnot Kuhmon Viulukoulussa Zinaida Gilelsin, Ilja Grubertin ja Pavel Vernikovin oppilaana. Sibelius-Akatemiassa Vähälä opiskeli Tuomas Haapasen johdolla. Muita tärkeitä mentoreita Vähälälle ovat olleet Ana Chumachenco ja Peter Csaba. Opiskelujensa loppuvaiheessa hän voitti arvostetun Young Concert Artists International Auditions -kilpailun New Yorkissa vuonna 1999.

Vähälä aloitti uransa konserttosolistina jo 12-vuotiaana kotikaupunkinsa Lahden kaupunginorkesterin konsertissa. Yhteistyö on sittemmin jatkunut tiiviinä; orkesteri muun muassa valitsi hänet kaudella 1993–1994 Vuoden nuoreksi solistiksi, jonka jälkeen hän on ollut orkesterin vakiovieras aina Aasian, Etelä-Amerikan ja Keski-Euroopan-kiertueita myöten. 

Vähälä on ansainnut maineensa valovoimaisena ja poikkeuksellisen monipuolisena muusikkona laaja-alaisella ohjelmistollaan, jonka aikajänne kattaa musiikkia barokista nykypäivään ja aikamme merkittävien säveltäjien uutuuksiin. Vuonna 2012 hän kantaesitti tilaamansa Jaakko Kuusiston viulukonserton, jonka hän myös äänitti BIS-yhtiölle vuonna 2013 yhdessä John Coriglianon Punainen viulu -konserton kanssa. Syyskuussa 2015 Vähälä soitti televisioidussa konsertissa mahdottomana pidetyn Sibeliuksen viulukonserton harvoin esitetyn varhaisversion Hannu Linnun johtaman Radion sinfoniaorkesterin solistina. Viimeisin hänen kantaesittämänsä suuri konsertto on Kalevi Ahon kynästä vuonna 2016. Myös Aulis Sallinen on omistanut Vähälälle teoksiaan.

Hiljattain Vähälä on debytoinut muun muassa Göteborgin ja Norrköpingin sinfoniaorkestereiden, Belgradin filharmonikkojen sekä Prahan radion sinfoniaorkesterin solistina. Kotimaassa Vähälää voi kuulla esimerkiksi Helsingin, Turun, Mikkelin ja Vaasan kaupunginorkestereiden sekä Oulu Sinfonian ja Jyväskylä Sinfonian solistina. Lisäksi uuden ulottuvuuden Vähälän kokonaisvaltaiseen muusikkouteen tuovat alkavat festivaalityöt: Vähälä aloittaa sekä Sysmän Suvisoiton taiteellisena johtajana, että toisena Oulun Musiikkijuhlien taiteellisista johtajista vastaten näin festivaalin klassisen musiikin konserttien suunnittelusta.

Viime aikoina Vähälä on esiintynyt myös Detroitin, Milwaukeen, Colorado Springsin sinfoniaorkestereiden, Lyonin kansallisen orkesterin, Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin, Gävlen sinfonikkojen, Buffalon filharmonikkojen, Tokion Yomiuri Nippon Symphony Orchestran sekä Radion sinfoniaorkesterin solistina.

Kamarimusiikki on Vähälän palava rakkaus. Viime vuosina hän on soittanut mm. Kuhmossa, Naantalissa, Pradesin Casals-juhlilla, Delftin ja Eindhovenin festivaaleilla sekä West Cork- ja Clandeboye-festivaaleilla Irlannissa. Yhteistyö festivaalien kanssa jatkaa kukoistustaan tulevinakin kausina.

Konsertoimisen ohella Vähälä toimii professorina Wienin musiikin ja esittävän taiteen yliopistossa.

Elina Vähälä soittaa Giovanni Battista Guadagninin rakentamaa viulua vuodelta 1780.
 

PORI SINFONIETTA – KONSERTIN KOKOONPANO

I viulu:
Ion Buinovschi
Marja From
Titel Iacovache-Pana
Eri Itoh
Kari Lilja

II viulu:
Stefan Kavén
Hokto Sorsa
Anna Hoffström
Beata Sibielak

alttoviulu:
Kei Ito
Yuki Kodama
Timo Sirén

sello:
Béla Bánfalvi
Saija Jakovaara
Magdalena Büchert

kontrabasso:
Eila Saikkonen
Tomi Pietikäinen

huilu:
Lucia Hellerhoff
Jukka-Pekka Lehto

oboe:
Saara Kemppi
Laura Lammi

klarinetti:
Mika Kojo
Risto Litmanen

fagotti:
Antti Pakkanen
Oliver Csik

käyrätorvi:
Tuomas Ruskeepää
Alexis Routley

trumpetti:
Tommi Kolunen
Jorma Nurminen

rummut:
Mads Büchert

cembalo:
Anna-Mari Yrjänä
 

KATSO KONSERTTI YOUTUBESSA TAI UPOTUKSESTA ALTA

Muista myös kevään viimeinen konsertti Kamari 2021: Tähdet tuikkivat lauantaina 29.5. kello 15 alkaen.
Lue lisää: Pori Sinfoniettalta tulossa toukokuussa sinfonia- ja kamarikonsertti