Kuningas pitää hauskaa -verkkokäsiohjelman kuvituksessa ylikapellimestari Tibor Bogányi.

Pori Sinfonietta – Kuningas pitää hauskaa 8.4. kello 19 – verkkokäsiohjelma

8 huhtikuun, 2021

Porin kaupunginorkesterin Kuningas pitää hauskaa -verkkokonsertti striimataan torstaina 8.4. kello 19 alkaen.

Verkkokonsertti on katsottavissa vain suorana Pori Sinfoniettan YouTube-kanavalla. Tekniikasta vastaa Porin kaupungin videotuki ja Äänirasia.

KONSERTTIOHJELMA

Gabriel Fauré: Pavane fis-molli op. 50

Léo Delibes: Le roi s’amuse, six airs de danse
I Gaillarde
II Pavane ”Belle qui tiens ma vie”
III Scène du bouquet
IV Lesquercarde
V Madrigal
VI Passepied
VII Final. Reprise de la gaillarde

J. S. Bach, sov. Max Reger: Sarja g-molli
I Grave g-molli (Partitasta c-molli, BWV 826) – Allegro g-molli (Englantilaisesta sarjasta nro 3 g-molli, BWV 808)
II Sarabande G-duuri (Englantilaisesta sarjasta nro 4 F-duuri, BWV 809)
III Courante G-duuri (Partitasta G-duuri, BWV 829)
IV Bourrée g-molli (Englantilaisesta sarjasta nro 2 a-molli, BWV 807)
V Gigue G-duuri (Partitasta G-duuri, BWV 829)

Antonín Dvořák: Rondo sellolle g-molli op. 94

TEOSESITTELYT

Pavane op. 50 (1887) on Gabriel Faurén (1845–1924) tunnetuimpia sävellyksiä. Ilmava ja hillitty, melodisuudessa kylpevä teos tuntuu suuremmalta kuin osiensa summa, ehkäpä samaan tyyliin kuin Griegin Peer Gynt -musiikkiin kuuluva Solveigin laulu (1875). Pavane on alkujaan tarkoittanut hidasta ja elegenttia kulkuetanssia. Määritelmä sopii hyvin myös Faurén sävellykseen. Se innoitti myöhemmin Ravelia kirjoittamaan Pavane kuolleelle prinsessalle -teoksen (1899).

Kun Victor Hugon pitkään kiellettynä ollutta näytelmää Le roi s’amuse (suom. Kuningas pitää hauskaa) viriteltiin uudelleen tuotantoon vuonna 1882, Léo Delibes (1836–1891) vastasi musiikista. Le roi s’amuse, six airs de danse on vaihtelevia tunnelmia tarjoilevaa kevyttä bilemusaa. Delibes kirjoitti musiikin eräänlaiseksi renessanssitansseja kanavoivaksi pastissiksi. Teoksen viimeinen osa kertaa alun teemaa luoden kokonaisuuden tuntua.

Johann Sebastian Bachin (1685–1750) sarja g-mollissa vie juhlaviin, pohdiskeleviin ja kepeisiin tunnelmiin. Ajoittainen vakavoituminenkin hahmottuu eteenpäin vievän virtaavuuden kautta. Teoksen sovituksesta vastaa Bach-tietäjänä tunnettu Max Reger (1873–1916). Barokin muotorakenteet ovat pohjana myös monissa Regerin omissa sävellyksissä.

Antonín Dvořákin (1841–1904) Rondo sellolle op. 94 syntyi joulun aikaan vuonna 1891. Dvořák sävelsi sen sellisti Hanuš Wihanille. Säveltäjä halusi tarjota sellon keskiöön nostavaa musiikkia, jonka kautta Wihan voisi tuoda esille kykyjään. Sävellyksen kansanmusiikkihenkinen rondoteema ja kontrastoivat episodit luovat monipuolisen kokonaisuuden.

Matti Mustonen

TIBOR BOGÁNYI, ylikapellimestari

Kapellimestari Tibor Bogányi nousi kansainväliseen maineeseen vuonna 2002, kun hänet valittiin Turun Filharmonisen orkesterin ylikapellimestariksi vain 28-vuotiaana. Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 2008–2016. Lisäksi hän on toiminut Unkarissa Pannon Filharmonian (ent. Pécsin filharmoninen orkesteri) ylikapellimestarina vuodesta 2011 lähtien. Syksyllä 2018 hän aloitti Pori Sinfoniettan ylikapellimestarin tehtävässä.

Tibor Bogányi tunnetaan monimuotoisista ja virtuoosisista tulkinnoistaan. Hän johtaa niin sinfoniamusiikkia ja laajamittaisia kuoroteoksia kuin oopperaa ja balettiakin. Kansainvälisen uransa ansiosta hän on päässyt johtamaan useita maailman suurimpia orkestereita, joista mainittakoon Staatsphilharmonie Rheinland-Pfalz, Orchestre National du Capitole de Toulouse, Kööpenhaminan filharmoninen orkesteri, Shanghain ooppera ja Meksikon kansallinen sinfoniaorkesteri. Suomessa hän on johtanut kaikkia merkittävimpiä orkestereita.

Bogányilla on laajasti kokemusta myös oopperoiden johtamisesta. Hänen menestyksekäs debyyttinsä Suomessa oli ooppera Cosi fan tutte, joka esitettiin Suomen kansallisoopperassa vuonna 2006. Tämän jälkeen hän on johtanut lukuisia merkkiteoksia, kuten Mozartin Don Giovannin, Stravinskyn Kevätuhrin, Bizet’n Carmenin ja Verdin Traviatan.

Unkarilaissyntyinen Bogányi opiskeli ensin sellonsoittoa ja myöhemmin hänet hyväksyttiin Sibelius-Akatemian kapellimestariopintoihin, joissa hän opiskeli Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla. Kapellimestarin tehtäviensä lisäksi Bogányi on soittanut selloresitaaleja ympäri maailmaa.