Pori Sinfoniettan puhallinkvintetin Kekrikonsertti lauantaina Porin raatihuoneella

– Kekriä juhlitaan tässä konsertissa eurooppalaisin sävelin. Sadonkorjuujuhla onkin mitä yleisin yhteinen juhlamuoto eri maanosien ja kulttuurien välillä, sanoo Pori Sinfoniettan huilun varaäänenjohtaja Jukka-Pekka Lehto, yksi konsertin viidestä muusikosta.

Kekri on vuotuisjuhla, joka ajoittuu syksyyn ja sadonkorjuun loppuun. Perinteisesti kekrin aika se alkaa mikkelinpäivästä ja jatkuu pyhäinpäivään asti.

– Moninainen juhlahumu yhdistää näitä tuhansia vuosia vanhoja perinteitä, joihin kahtena viime vuosituhantena on yhdistynyt kristillisiä juhlamenoja. Nykyään näitä juhlia vietetään paljolti limittäin, ja ohjelman teosten monipolviset ja ristiriitaisetkin syntyhistoriat symboloivat juhliemme monipolvisia alkujuuria.

Jospeh Haydnin (1732-1809) nimissä julkaistu Divertimento Bb-duuri ei mitä todennäköisimmin ole ainakaan kokonaan Haydnin säveltämä. Joidenkin näkemysten mukaan teos voisi olla Ignaz Pleyelin tekemä. Ainakin teoksen hitaan osan, Pyhän Antoniuksen koraalin syntyhistoria on toistaiseksi tuntematon. Haydnin nimiin koraali on kuitenkin musiikin historiassa piirtynyt hyvin voimakkaasti, eikä vähiten siitä syystä, että Johannes Brahms nimesi tuohon koraaliin perustuvan muunnelmasarjansa orkesterille ”Haydn-variaatioiksi”. 

Teoksen alkuperäinen kokoonpano oli sekstetto oboet, fagotit ja käyrätorvet. Puhallinkvintetti nykyisessä muodossaan vakiintui vasta 1800-luvun alkupuolella ja Divertimento on sovitus kyseiselle kokoonpanolle.

Darius Milhaud (1892-1974) kuului ranskalaiseen 1920 perustettuun Les Six-säveltäjäryhmään, jonka historia jäi melko lyhyeksi ja hajanaiseksi. Miniatyyrien sarja La cheminee du roi René on peräisin vuodelta 1939, alunperin elokuvamusiikkina filmiin ”Rakkauden kavalkadi”, joka kertoo kolme rakkaustarinaa eri vuosisadoilta. Milhaudin osuus näistä sijoittuu 1400-luvulle. Aix-en-Provence, jossa kertomus tapahtuu, oli myös Milhaudin lapsuuden kasvuympäristö. Kuningas René (1409-1480) eli trubaduurien loistoaikana. Hän on edelleen rakastettu ja muisteltu hallitsija, joka voisi astua alas patsaaltaan, puhella kansalle ja kävellä Aix-en-Provencen kaupungissa erääseen aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, josta yhä edelleen käytetään nimitystä ”Kuningas Renén takkanurkkaus”.

Johann Strauss nuoremman (1825-1899) Egyptiläisen marssin kantaesitys kuultiin Straussin Venäjän matkalla Pavlovskin kaupungissa vuonna 1869. Se sai myöhemmin nimen Tserkessien marssi, mutta palautui alkuperäiseksi säveltäjän nimettyä teoksen Suezin kanavan avajaisten kunniaksi uudelleen Egyptiläiseksi marssiksi.

Ferenc Farkas (1905-2000) on jäänyt Suomessa melko tuntemattomaksi säveltäjäksi, vaikka hänen tuotantonsa on suuri ja monipuolinen. Farkasin elämä käsittää lähestulkoon koko 1900-luvun. Hän koki kaksi maailmansotaa, kaksi vallankumousta, fasismin ja kommunismin diktatuurit sekä lopulta Unkarin todellisen itsenäisyyden. Farkas innostui vuosisatoja vanhoista unkarilaisista sävelmistä ja sävelsi teoksen Vanhoja unkarilaisia tansseja vuonna 1943. Hänen kynästään on myös versio puhallinkvintetille vuodelta 1959.

Kamari 2021: Kekrikonsertti
La 6.11. klo 14 Porin raatihuone

Pori Sinfoniettan puhallinkvintetti:
Jukka-Pekka Lehto, huilu
Riivo Kallasmaa, oboe
Mika Kojo, klarinetti
Antti Pakkanen, fagotti
Pyry Kannisto, käytätorvi

Joseph Haydn: Divertimento Bb-duuri
Darius Milhaud: Kuningas Renén takkanurkkaus
Ferenc Farkas: Vanhoja unkarilaisia tansseja
Johann Strauss: Egyptiläinen marssi

Liput: 15 € / lapset ja opiskelijat 8 € verkkokauppa.pori.fi tai ovelta