Porin keskustan elinvoima parantumassa
Porin keskusta kuuluu harvalukuiseen kaupunkikeskustojen joukkoon, joiden elinvoima vahvistui selvästi ennen koronasulkuja. Porin keskustan elinvoimaindeksi kasvoi yli 10 prosenttia viime vuodesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tyhjiä liiketiloja on viimevuotista vähemmän ja kauppoja sekä ravintoloita on tullut keskusta-alueelle lisää. Elinvoimaindeksin kasvu on ollut suurinta koko Suomessa.
– Viime vuonna elinvoimaindeksimme oli laskussa, mutta tämän vuoden nousua oli jo hiukan aavisteltu, toteaa toiminnanjohtaja Mari Antikainen Porin kaupunkikeskusta ry:stä.
– Keskustan alue on erittäin tärkeä Porin elinvoimaisuuden kannalta. Yhdessä tekemällä ja uudella toimivalla yhdistysmallilla on saatu paljon muutoksia aikaan ja päästy kohti tavoitteita. Investointejakin on luvassa, kun uuden torirakennuksen rakentaminen alkaa, sanoo elinkeinopäällikkö Janne Vartia Porin kaupungilta.
Porin kaupunki vastaa keskustan kehittämisestä yhteistyössä Porin kaupunkikeskusta ry:n sekä alueella toimivien yritysten ja muiden tahojen kanssa. Kehittämistä on käytännössä tehty erilaisten yhteiskampanjoilla ja tapahtumilla kautta sekä luomalla uudenlaista yhteistoimintaa alueelle.
– Yhdistyksen toiminta käynnistettiin viime vuoden alussa ja on hienoa, että tuloksia näkyy jo nyt. Yritykset ovat lähteneet toimintaan hienosti mukaan ja tuoneet hyviä ideoita toteutettavaksi. Valitettavasti korona sotki tämän vuoden suunnitelmia, mutta niitä toteutetaan kyllä myöhemmin, Antikainen vakuuttaa.
Porin kaupunkikeskustan liiketilojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Ensimmäisessä laskennassa 2016 keskusta-alueella oli 631 liiketilaa, kun tämän vuoden luku on 655 liiketilaa. Koronan takia väliaikaisesti suljettuna oli 125 liiketilaa, joista suurin osa oli ravintoloita, kahviloita sekä ketjuliikkeitä.
Porissa elinvoimaluvun vuosimuutos on kasvanut 10,4 prosenttia. Kun vertaa muihin kaupunkeihin, nousua on saatu eniten Porissa.
Pori on yksi 35 kaupungista, joissa kaupungin elinvoimaa on mitattu vuosittain jo viiden vuoden ajan. Mittauksessa käytetään Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämää elinvoimalaskentamenetelmää, joka perustuu liiketilojen käyttöön laskentahetkellä.
