Porin liikenneonnettomuuksien määrä laskussa – henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia edelleen selvästi vertailukaupunkeja enemmän

Porissa tehdään aktiivisesti töitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Onnettomuustilastoja seuraamalla pystytään reagoimaan liikenteen ongelmakohtiin ja tekemään erilaisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Porin vuoden 2020 liikenneturvallisuuskatsaus on teknisen lautakunnan käsiteltävänä tiistain 5. lokakuuta kokouksessa.

Porin alueella tapahtui vuonna 2020 yhteensä 359 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta, joista neljä johti kuolemaan ja 97 loukkaantumiseen. Vuonna 2019 onnettomuuksia tapahtui 482 ja vuonna 2018 514, joten onnettomuuksien määrä on positiivisessa laskusuunnassa.

Viime vuoden onnettomuuksista kaksi kolmasosaa tapahtui kaupungin katuverkolla. Onnettomuudet tapahtuivat useimmiten hyvissä olosuhteissa näkyvyyden ollessa hyvä ja tienpinnan kuiva.

– Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus, joita oli 21 prosenttia kaikista onnettomuuksista. Jalankulku-, pyörä- ja mopo-onnettomuuksia oli yhteensä 16 prosenttia kaikista onnettomuuksista, mutta toisaalta 48 prosenttia henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Näistä suurimpana ryhmänä olivat pyöräonnettomuudet, kertoo liikenneinsinööri Eija Riihimäki.

Vaikka liikenneonnettomuuksien määrä on viime vuosina ollut Porin alueella selkeässä laskusuunnassa, tapahtuu Porissa asukaslukuun suhteutettuna edelleen selvästi enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin vertailukaupungeissa. Kun Jyväskylän, Kotkan, Kuopion, Lahden, Oulun ja Vaasan onnettomuuksien keskiarvo oli viime vuonna 0,51 onnettomuutta tuhatta asukasta kohden, oli vastaava suhdeluku Porissa 1,19.

Onnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi myös taloudellisia menetyksiä. Onnettomuuskustannuksista noin 15-20 prosenttia kohdistuu kuntien maksettavaksi muun muassa pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina. Porin alueella tapahtuneet onnettomuudet maksoivat vuonna 2020 noin 31,7 miljoonaa euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus oli noin 6,3 miljoonaa euroa.

Liikenneonnettomuustilastoja seuraamalla toimenpiteitä pystytään kohdentamaan niihin paikkoihin, joissa onnettomuuksia tapahtuu eniten. Hyviä esimerkkejä viime vuosilta ovat olleet risteyskolarikeskittymiksi nousseiden Koillisväylä-Korjuuntie- ja Mastojentie-Outokummuntie -risteyksien muuttaminen kiertoliittymiksi. 

– Toisaalta niissä kiertoliittymissä, joissa tapahtuu paljon jalankulku- ja pyöräonnettomuuksia, on suojatieturvallisuutta parannettu toteuttamalla muun muassa tärinäraitoja ja ajotilan kavennuksia. Näin on toimittu esimerkiksi Satakunnankadun ja Rautatienpuistokadun sekä Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymissä. Suojatieturvallisuuden parantaminen oli yksi tärkeä tekijä myös Itsenäisyydenkadun ja Yrjönkadun risteyksessä vastikään käyttöön otettujen liikennevalojen toteuttamisessa, lisää Riihimäki.

Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttää jatkuvaa panostusta kaikilla liikenneturvallisuustyön osa-alueilla. Tämä tarkoittaa muun muassa eri liikenneturvallisuustoimijoiden tiivistä yhteistyötä, liikennekasvatusta ja -valistusta, liikennevalvontaa, liikenneverkon ja -järjestelyjen kehittämistä sekä kunnossapidon tehostamista. Liikenneonnettomuustiedot saadaan valtakunnallisesta järjestelmästä, johon kootaan vuosittain sekä poliisin että pelastuslaitoksen tietoon tulleet liikenneonnettomuudet onnettomuustyypeittäin.