Saattohoidon lähtökohtana potilaan yksilöllisyys – saattohoito järjestetään jatkossa perusturvan omana toimintana
Saattohoito tukee potilasta ja läheisiä silloin, kun parantavaa hoitoa ei ole mahdollista antaa ja potilaan elämä lähestyy loppuaan. Saattohoidossa korostuvat ihmisen ja oireiden hoito, varsinaisen sairauden hoidon jäädessä taka-alalle. Jatkossa Porin perusturvan saattohoito järjestetään perusturvan omana toimintana. Perusturvalautakunta päätti toiminnan keskittämisestä torstain 29.10. kokouksessaan.
Perusturvan saattohoito perustuu potilaan oireiden, kuten esimerkiksi kivun, hyvään hoitoon. Potilaan ja läheisten kokema turvallisuus ja luottamus ovat tärkeitä hoidon onnistumisen kannalta. Turvallisuuden tunne ja luottamus syntyvät hyvässä, kiireettömässä vuorovaikutuksessa potilaan, läheisten ja hoitohenkilökunnan välillä. Olennaista on myös varmuus hoitosuhteen jatkumisesta elämän loppuun asti.
− Perusturvassa on panostettu saattohoidon kehittämiseen ja keskittämiseen. Toimintaa kehitetään edelleen koko ajan niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee potilasta ja hänen läheisiään. Toiminnan keskittämisen kautta perusturva voi tarjota kokonaisvaltaista saattohoitoa asiakkailleen, kertoo perusturvalautakunnan puheenjohtaja Sonja Myllykoski.
Saattohoidossa olevan potilaan oireettomuuteen ja hyvään elämänlaatuun pyritään lievittämällä fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä kärsimystä. Potilaan vuorokausirytmi sovitetaan hänen toiveidensa ja oireidensa mukaiseksi. Hänellä on mahdollisuus esimerkiksi nukkua pitkään ja syödä silloin kun ruoka maistuu.
− Saattohoidon lähtökohtana on aina potilaan yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus, sekä potilaan arvot. Tavoitteena on oireettomuus ja mahdollisimman hyvä elämänlaatu, kertoo perusturvajohtaja Sanna Mustajoki-Kunnas.
Saattohoito onnistuu eri toimijoiden yhteistyöllä
Perusturvassa saattohoitopotilaan hyvä hoito turvataan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Sairaalahoitoa edellyttävä, vaativa saattohoito on keskitetty terveys- ja sairaalapalveluiden osastolle T3. Vuodeosasto hoitaa sairaalahoitoa tarvitsevat vaativan saattohoidon potilaat sekä yöaikaisen turvan kotona oleville potilaille. Saattohoitoa, vaativaakin, järjestetään myös muilla vuodeosastoilla. Tämä vuoksi palliatiivisten potilaiden lääkäri- ja hoitajakonsultaatioita ollaan lisäämässä sekä osastoille että koti- ja laitoshoitoon. Siten laadukasta palliatiivista ja saattohoitoa pystytään toteuttamaan muuallakin kuin Akuutti kotikeskuksessa, Akuutti kotikeskuksen tuella.
Jos potilas ja läheiset niin toivovat, saattohoito viedään potilaan kotiin tai kodinomaiseen asumisyksikköön ja mahdollistetaan siten potilaalle kuolema kotona. Vuonna 2020 kotikuolemia on ollut lokakuun loppuun mennessä yli 60. Kotiin annettavan hoidon tuottaa perusturvan Akuutti kotikeskus. Kotisaattohoitopotilaalla on aina käytössään turvapuhelin, jonka avulla apua saa ympäri vuorokauden. Tarvittaessa hän saa hoitoa myös kotiuttamistiimiltä tai kotihoidolta.
Tiimiin voidaan tarpeen mukaan liittää myös muita ammattilaisia, kuten sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Kotisaattohoidossa olevia potilaita voidaan tarvittaessa siirtää nopealla aikataululla osastohoitoon Combilanssilla tai muulla ensihoitoyksiköllä.
Perusturvan saattohoitotyössä toimivat ammattilaiset kehittävät osaamistaan jatkuvasti. Perusturvassa työskentelee kaksi palliatiivisen erityispätevyyden omaavaa lääkäriä, ja useat sairaanhoitajat suorittavat parhaillaan palliatiivisen hoitotyön erikoistumisopintoja.
Apulaisosastonhoitaja Heli Korkeakoski, joka on tehnyt vuosia kotisaattohoitoa perusturvassa, on seurannut vuodeosaston T3 saattohoitotyön kehittymistä sen aloittamisesta asti.
− Osaston sairaanhoitajat ovat innostuneita työstään ja pyrkivät arvioimaan ja kehittämään sitä jatkuvasti etsien itsenäisesti tietoa uusista näyttöön perustuvista käytännöistä. Saattohoidosta saatavat palautteet ovat merkittävässä roolissa, kun saattohoitoa kehitetään edelleen, apulaisosastonhoitaja Heli Korkeakoski kertoo.
Saattohoidossa olevaa potilasta tuetaan potilaan niin halutessa myös vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Potilas ja vapaaehtoinen suunnittelevat yhdessä toimintansa ja sopivat tapaamiset sekä niiden tiheyden. Vapaaehtoiset käyvät potilaiden luona sekä kotona että sairaalassa. Vapaaehtoiset koulutetaan toimintaan perusturvan ja seurakunnan yhteistyöllä ja heille järjestetään säännöllisesti työnohjausta, koulutusta ja tapaamisia toimintaa ohjaavan työryhmän kanssa.
Saattohoidossa huomioidaan ja tuetaan myös läheisiä
Saattohoidossa läheisten huomioiminen ja tukeminen sekä heidän toiveidensa kuuleminen ovat kiinteä osa potilaan hoitokokonaisuutta.
Saattohoitopotilaiden läheisille sallitaan vierailut perusturvan sairaalan osastolla ympäri vuorokauden. Osaston henkilökunta on sisustanut läheisille viihtyisän huoneen, jossa heillä on mahdollisuus esimerkiksi levätä ja ruokailla. Myös potilashuoneisiin voidaan sijata vuode läheiselle, jolloin mahdollistetaan läheisen läsnäolonsa saattohoidettavan vierellä ympäri vuorokauden. Läheisten osuus potilaan hoidossa ja tukemisessa on merkittävässä roolissa myös kotisaattohoidossa.
− Läheisten tukeminen on ainutkertaista, kuten kuolema ja saattohoito ovat heille. Läheisten tuki jatkuu vielä potilaan kuoleman jälkeenkin jälkisoitolla. Sen ajankohta on noin kuusi viikkoa saattohoidon päättymisen jälkeen. Sen aikana kuullaan läheisen surutyön edistymisestä ja hänen selviytymisestään sekä saadaan arvokasta palautetta saattohoitotyön kehittämiseksi. Tarvittaessa läheinen voidaan ohjata psykososiaalisen tuen piiriin, kertoo osastonhoitaja Kirsi-Marja Merinen.
Saattohoidon keskittämisen myötä sopimus saattohoitopalveluita tarjoavan PDL-Palvelut Oy:n kanssa puretaan. Perusturvalautakunnan päätöksen taustalla on neuvottelut PDL-Palvelut Oy:n, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin perusturvan kanssa.
