Satakunnan Museon Elon merkkejä -perusnäyttelyyn uusi esine: rautakautinen kilvenkupura!
Lokakuussa 2018 Satakunnan Museoon toimitettiin metallinetsijä Juho Tammisen Köyliöstä löytämä rautakautiseen kilpeen kuulunut kupura. Kupura oli lähes ehjä, kuitenkin reunaosiltaan rikkoutunut ja ruosteen vaurioittama. Kokonaisena säilyneitä kilvenkupuroita löydetään yleensä vain arkeologisten kaivausten yhteydessä. Satakunnasta niitä tunnetaan juuri Köyliöstä ja Eurasta, jossa on tutkittu rautakautisia ruumishautauksia. Satakunnan Museon kokoelmissa ei ehjää kilvenkupuraa ole, joten uusi löytö on laitettu nyt esille Elon merkkejä -perusnäyttelyn maakunnan rautakautta esittelevään osioon.
Kupura konservoitiin Satakunnan Museon ystävät -yhdistyksen rahoituksella
Maasta löydetyt rautaesineet alkavat kuivuessaan nopeasti tuhoutua. Olikin tärkeätä saada kilvenkupura mahdollisimman nopeasti konservoitavaksi. Esihistoriallisten metalliesineiden konservointi on erikoisala, jota Satakunnan Museossa ei ole mahdollista tehdä. Museovirastokaan ei voinut asiassa auttaa, sillä rajusti lisääntynyt metallinetsintäharrastus on ruuhkauttanut konservointipalvelun ja esineitä jopa tuhoutuu niiden jonottaessa vuoroaan konservoitavaksi. Rahalla palvelua kuitenkin on mahdollista ostaa ja apuun kulttuuriperintöä pelastamaan saatiin Satakunnan Museon ystävät ry. Museon ystävät on vuonna 2012 perustettu yhdistys, jonka yhtenä tarkoituksena on tukea Satakunnan Museon toimintaa. Yhdistys lupautui kustantamaan kilvenkupuran konservoinnin, sillä edellytyksellä, että esine saadaan esille Satakunnan Museoon. Työn suoritti Konservointipalvelu Löytö Oy Helsingissä. Konservoinnin aikana kupura on ollut mm. alkaalisulfiittikäsittelyssä kuuden kuukauden ajan, sen lohkeamia on lujitettu akryylihartsilla ja lopuksi esine on suojattu mikrokristallivahalla.
Miekkamiehen varuste
Kilpi kuului rautakaudella miekkamiehen varusteisiin. Kilpi otti taistelussa vastaan iskut, sen tuli olla kova mutta joustava eikä se saanut painaa liikaa. Kilven keskellä oli rautainen kilvenkupura, joka suojasi kilpikättä ja antoi kilvelle massiivisemman ulkonäön. Kupuran malli vaihteli eri aikoina piikkikärkisistä mataliin kupuihin. Itse kilpi oli todennäköisesti valmistettu puusta ja se saattoi myös olla nahalla päällystetty. Kokonaisia kilpiä ei Suomessa ole rautakaudelta säilynyt. Kupuran lisäksi toisinaan on löydetty kappaleita rautaisesta kädensijasta ja sen sekä kupuran kiinnittämisessä käytettyjä niittejä tai nauloja.
Köyliöstä syksyllä 2018 löydetty kilvenkupura on rautakauden puolivälissä (noin 600-800 jaa) merovingiajalla käytettyä tavanomaista mallia, nk. pyöreälakinen kilvenkupura. Vastaavia kupuroita on löydetty sekä Euran Luistarin että Köyliön Vanhakartanon ruumishaudoista. Kupura löydettiin metallinpaljastimella tasaiselta pellolta. Lähialueilta on löydetty muitakin rautakauteen ajoittuvia esineitä kuten korujen katkelmia. Onkin mahdollista, että löytöpaikan lähistöllä sijaitsee vielä tuntemattomaksi jäänyt rautakautinen kalmisto.
