Satakunnan museot tallentavat korona-aikaa ja sen vaikutuksia

Pandemian vaikutukset tulevat olemaan kauaskantoiset ja jatkuvat pitkään. Vielä emme pysty näkemään, mihin kaikkeen pandemian aiheuttama poikkeusaika tulee vaikuttamaan ja mitkä ovat vaikutukset Satakunnan alueeseen. Museot tutkivat vaikutuksia ja tallentavat ilmiöitä vielä senkin jälkeen, kun poikkeusaika ja pandemia on päättynyt. 

”On tärkeää kerätä aineistoa nyt kun asiat parhaillaan tapahtuvat. Joskus tapahtumien ja ilmiöiden merkittävyyttä voidaan arvioida vasta jälkikäteen, mutta nyt voimme jo todeta, että koronapandemialla on väistämättä suuria vaikutuksia elämäämme. Niitä tulee tallentaa myös tuleville sukupolville”, sanoo Satakunnan Museon kokoelmista vastaava amanuenssi Johanna Jakomaa.

Tallennustyötä tehdään eri puolilla maakuntaa

Rauman museo tallentaa Vanhan Rauman hiljentyneiden liikehuoneistojen ilmoituksia, Rauman merimuseo poikkeustilan vaikutuksia merenkulkuun ja merimiehiin, Satakunnan Museo ja Kankaanpään kaupunginmuseo valokuvaavat hiljentynyttä kaupunkia, Porin taidemuseo tallentaa koronapandemian vaikutuksia paikallisessa taidekentässä ja taiteessa, Lönnströmin taidemuseo poikkeusajan vaikutuksia ja sen näkymistä uudessa projektihaussaan ja Emil Cedercreutzin museo on aloittamassa muistitiedon ja muistojen keruuta poikkeusajasta. Museot myös miettivät jatkuvasti uusia tallennuksen tapoja ja kohteita tilanteen edetessä. 

”Vastaavaa tallennusta tehdään tällä hetkellä valtakunnallisesti ja on tärkeää saada myös tämän maakunnan aineisto ja muistot talteen. Tärkeää on ymmärtää se, miten tämä aika vaikuttaa erityisesti Satakuntaan ja satakuntalaisiin”, pohtii maakuntatutkija Akuliina Aartolahti.  

Arkistoon tallennettavalla aineistolla on tärkeä rooli, kun tulevaisuudessa tästä ajasta tehdään tutkimuksia ja pohditaan, millaista silloin oikein olikaan. Tilastolukujen rinnalle tarvitaan myös arjen ja elämän taltioimista. Tallennuksessa museot tarvitsevat apua ihan tavallisilta ihmisiltä. Mitä korona-arki on juuri sinulle? Miten se näkyy sinun arjessasi nyt ja tästä eteenpäin. Millaisia valokuvia tai arjen esineitä tämä poikkeusaika synnyttää? 

Tällaisilla muistoilla ja ajatuksilla on henkilökohtaista merkitystä ja ne kiinnostavat myös museoita. Ihan kaikkea museot eivät tietenkään pysty talteen ottamaan ja tällä hetkellä esimerkiksi fyysiset lahjoitukset täytyy jättää myöhempään aikaan. Museot toivovat, että ihmiset tallentaisivat omaa arkeaan ja pohtisivat poikkeusajan vaikutusta siihen. Museot keräävät aineistoa vielä pitkään poikkeusajan jälkeen. 

Poikkeustilanne vaikuttaa myös museoiden työskentelyyn

Harjavaltalaisen Emil Cedercreutzin museon johtaja Henry Flinkman muistuttaa koronapandemian asettamista rajoituksista. ”Omankin työmme arkeen kuuluu tällä hetkellä se, että museon työntekijät eivät tartuntavaaran vuoksi pysty fyysisesti kohtaamaan asiakkaita. Tämän vuoksi tallennus tapahtuu sähköisenä. Muilla tavoin kuin sähköisesti tuotettua aineistoa kerätään sitten, kun se on turvallista. Tästä ilmoitetaan, kun tallennus alkaa.”

Maakunnan museot voivat hyödyntää kerättyä aineistoa esimerkiksi tutkimuksiin tai vaikkapa näyttelyyn siitä, mitä oli korona-arki Satakunnassa, sitten kun on sen aika. Ihmisten muistot ja päiväkirjat voivat kuitenkin olla niin arkaluontoisia ja henkilökohtaisia ettei niitä tuoda kaiken kansan nähtäville. 

Rauman merimuseon henkilökunnan yhdessä kirjoittama poikkeustilapäiväkirja jätetään arkistoon tulevaisuuden tutkijoiden iloksi. 

Ote päiväkirjasta:
“Olen, ainakin toistaiseksi, yllättävänkin rauhallinen ja tunnen sopeutuvani tilanteeseen hyvin, sekä työn että muun elämän kannalta. Asiaan ehkä vaikuttaa se, että olen aina ollut luonteeltani omissa oloissani viihtyvä. Historiantutkijana ajattelen, että on tavallaan mielenkiintoista kokea tällaistakin. Olen kuitenkin hieman huolissani riskiryhmiin kuuluvista läheisistäni ja siitä, mitä museon ja koko yhteiskunnan kannalta seuraa, jos poikkeustila jatkuu hyvin pitkään.” 
 

Asiakastiedote porilaisen kaupan ovessa, kuvaaja Timo Nordlund