Selvin päin Satakunnassa –hankkeen helmikuun uutiskirje

Alkoholin ja tupakan ikärajavalvonnassa positiivisia muutoksia

Satakunnassa viimeisimmät alkoholin ja tupakan ostokokeet toteutettiin marras-joulukuussa 2019. Ostokokeita suoritettiin yhteensä 401 kpl, joista 356 koski alkoholia ja 45 tupakkaa. Ostokokeita suoritettiin 128 eri toimipisteessä Satakunnassa.

80 prosenttia alkoholin ja tupakan koeostoista päätyi tilanteeseen, missä myyjä kysyi henkilöllisyystodistuksen ja kieltäytyi myymästä. 15 prosentissa koeostoista myyjä ei kysynyt henkilöllisyystodistusta ja myi alkoholia tai tupakkaa. Joissakin koeostotilanteissa (3%) myyjä kysyi henkilöllisyystodistuksen, mutta myi niiden puuttumisesta huolimatta. Kohtaan ”Jokin muu reaktio” koeostajat ovat kirjanneet mm. tilanteita, missä myyjä oli ehtinyt lyömään ostettavan tuotteen kassaan ennen henkilöllisyystodistuksen pyytämistä. Näissä tilanteissa ostotapahtuma peruuntui.

Kuva 1. Alkoholin ja tupakan koeostojen tulokset Satakunnassa

Kuva 2. Ostokokeita tehtiin Satakunnassa seuraaviin toimipaikkoihin

Ryhmään ’Muu, mikä’ kuuluvat mm. huoltoasemat, kioskit ja ketjuihin kuulumattomat toimipaikat.

Vähittäismyynnin ikärajavalvonnan tehostamiseen pyrkivät ostokokeet ovat osa Pakka-toimintamallia, mikä on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä. Pakkaa toteutetaan paikkakunnalla tai alueella koko yhteisön voimin. Pakka-toimintamallin mukaisella työllä voidaan tutkimusten mukaan:

• Parantaa ikärajavalvontaa myyntipaikoissa
• Vähentää alaikäisten alkoholin ja nikotiinituotteiden saatavuutta
• Tukea alaikäisten raittiutta ja vaikuttaa asukkaiden asenteisiin alaikäisten juomisesta
• Tiukentaa päihtyneille anniskelua ravintoloissa

Ostokokeiden avulla pyritään selvittämään, kuinka helposti nuorelta näyttävä henkilö saa ostettua alkoholia tai tupakkatuotteita ilman, että häntä pyydetään todistamaan ikänsä. Ostokokeet paljastavat ikärajavalvonnan todellisen tilan. Koeostajina ostokokeissa toimivat täysi-ikäiset nuoret. Suomessa alle 18-vuotiaalle ei saa myydä juomia, jotka sisältävät alkoholia enemmän kuin 1,2 %. Suositus on, että myöskään tätä vähemmän alkoholia sisältäviä juomia ei myydä alle 18-vuotiaille. Myös tupakkatuotteiden myynnin ikäraja on 18 vuotta. Kaikilta alkoholijuomaa tai tupakkatuotteita ostavilta nuoren näköisiltä asiakkailta on tarkastettava ikä.

Ostokokeet tehtiin yhteistyössä kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden ja koordinaattoreiden, kuuden eri toisen asteen oppilaitoksen sekä Selvin päin Satakunnassa –hankkeen kanssa. Hanke vastasi tulosten koonnista ja käsittelystä.

Satakunnassa alkoholin ostokokeita on tehty aiemmin Porin yhteistoiminta-alueella (Pori, Ulvila, Merikarvia), Keski-Satakunnassa (Harjavalta, Eurajoki, Kokemäki, Nakkila) sekä Pohjois-Satakunnassa (Kankaanpää, Jämijärvi, Karvia, Honkajoki, Siikainen, Pomarkku). Porin, Merikarvian ja Ulvilan alueella ikärajavalvonta on tehostunut aiemmista ostokokeista. Vuonna 2012 vain 38,2 % alkoholin koeostoista päättyi henkilöllisyystodistuksen kysymiseen ja myynnistä kieltäytymiseen. Vuonna 2013 vastaava luku oli 74 ja vuonna 2019 luku on noussut 79 prosenttiin.

Tulosten pohjalta voidaan nähdä hyvää kehitystä alkoholin ja tupakkatuotteiden ikärajavalvonnassa. Havaittavissa on jonkin verran kauppa- ja kauppaketjukohtaisia eroja. Alkoholin ja tupakan hyvää ikärajavalvontaa kannattaa jatkossakin ylläpitää, näin henkilöllisyystodistuksen pyytämisestä nuoren näköiseltä asiakkaalta tulee yhä vakiintuneempi käytäntö.

Tarkka-koulutus tarjoili kattavan tietopaketin alueen anniskelu- ja elinkeinotoimijoille

Selvin päin Satakunnassa -hanke järjesti tammikuussa satakuntalaisille anniskelu- ja elinkeinotoimijoille vastuullista ikärajavalvontaa käsittelevän koulutuksen. Tilaisuus käynnistyi kahden tunnin mittaisella ”Tarkka -koulutuksella”, missä Joni Qvintus Total Sec Oy:stä kertoi kattavasti ikärajavalvonnan käytännöistä anniskelu- ja elinkeinotoimijoiden näkökulmasta. Koulutuksen aikana käytiin läpi mm. sitä, miten nuorelta näyttävän ikä saadaan varmistettua, miten voidaan varmistaa henkilöllisyystodistuksen aitous sekä, mitä ovat elinkeinotoimijoiden vastuut ja velvollisuudet ikärajavalvonnassa.

Kuva 3. Vastuullista ikärajavalvontaa –koulutus Porissa 30.1.2020

Kuvassa: Joni Qvintus, Total se Oy

Koulutuksessa kuultiin lisäksi puheevuorot Lounais-Suomen Aluehallintoviraston alkoholiylitarkastaja Aili Forsténilta sekä poliisi Petri Kankaalta Lounais-Suomen poliisilaitoksen lupapalveluista. Forstén kertoi anniskelu- ja elinkeinotoimijoiden omavalvonnasta, mitä toimijoiden tulee omassa toiminnassaan ottaa huomioon ja mikä on Aluehallintoviraston rooli. Kangas toi vielä poliisin näkökulman ikärajavalvontaan ja lupamenettelyihin.

Helmikuun tutkimustiivistelmä

Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten omaisten tukeminen vahvistaa omaisten hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarvitaan perhelähtöistä ja otetta, jossa kuntoutujan lähipiiri huomioidaan myös itsenäisenä avun tarvitsijana, kertoo Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman MIPAn tuorein julkaisu.

Mielenterveys- ja päihdeongelmaisille suunnatut palvelut ovat vähäisiä ja tuen hakeminen vaikeaa. Tutkimukseen haastatelluista omaisista valtaosa koki saaneensa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta vain satunnaista tukea. Ystäviltä ja sukulaisilta saatu tuki ja yleinen suhtautuminen koettiin usein kielteiseksi ja leimaavaksi.

Tutkimuksen perusteella sosiaalinen tuki vahvistaa merkittävällä tavalla omaisten mielen hyvinvointia. Omaiset hyötyvät monin tavoin sekä virallisesta että epävirallisesta tuesta. Keskeistä hyvinvoinnin kannalta on lähipiiriltä saatu ymmärtävä ja leimaamaton tuki.

Lue koko artikkeli täältä.

Kansallisten rahapelien pelaaminen on tietoisesti etäännytetty kauas perinteisen uhkapelaamisen käsitteestä

Tuore Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimus ”Kolme kriisiä ja kansalliset rahapelit: yhteiskunnallisten murroskausien vaikutus suomalaisen rahapelijärjestelmän muotoutumiseen” tuo mielenkiintoisella tavalla esiin, miten kansallisten rahapelien pelaaminen on tietoisesti etäännytetty mahdollisimman kauaksi perinteisen uhkapelaamisen käsitteestä ja osittain jopa kunnon kansalaisen hyveeksi.

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen rahapelaamisen järjestelmää historiallista muotoutumista kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, miten rahapelaamisen laillistaminen on kytkeytynyt ei-taloudellisiin tekijöihin. Tutkija Jukka Ahosen mukaan tutkimuksen tulokseksi hahmottuu ensinnäkin se, että taloudellisten tekijöiden lisäksi rahapelaamisen yhteiskunnallisia paineita purkava ja vallitsevaa järjestelmää säilyttävä luonne toimi rahapelien laillistamisen motiivina ja että sitä käytettiin edellä mainittujen kriisikausien aiheuttaman levottomuuden rauhoittamiseen. Lisäksi rahapelien laillistamisen tai pelituottojen käytön suuntaamisen taustalla ovat murroskausilla merkittävällä tavalla vaikuttaneet valta-asemaan pyrkineet miehiset eliittiryhmät, joiden tavoitteiden ja ylivallan legitimointiin myös laillistetut rahapelit ovat omalta osaltaan ja omalla tavallaan liittyneet.

Koko tutkimus on luettavissa täällä

Nuorten ongelmallinen digipelaaminen on yhteydessä psykologisiin ongelmiin

Oulun yliopistossa valmistuneen väitöskirjatutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes digipelejä pelaava nuori kärsii ongelmapelaamiseen liittyvistä oireista. Parhaimmillaan digipelaaminen tuo pelaajalle mielekkyyden kokemuksia ja tapoja rentoutua, mutta varjopuolena voivat olla pakonomainen ja ongelmainen suorittaminen. Ongelmallinen pelaaminen voi liittyä myös voi liittyä myös psyykkiseen sairauteen tai se voi olla pakokeino todellisen elämän ongelmista ja ahdistusta aiheuttavasta elämäntilanteesta.

Lähde: Männikkö, Niko (2019) Problematic Gaming Behavior among Adolescents and Young Adults Relationship between Gaming and Health. University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Medicine. Acta Univ. Oul. D 1429, 2017

Tulossa

Save the date: 1.4.2020 klo 9.00 – 15.30, Paikka: Porissa, paikka tarkentuu myöhemmin

”Jos ette vielä toteuta Pakkaa, tulkaa aloittamaan – mikäli toteutatte, tulkaa parastamaan” Pakka toimintamallin toteuttaminen kunnassa.

Kohderyhmä Kunnissa toimivat ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ja ehkäisevän päihdetyön toiminnasta vastaavat, kuntien päihdetyöryhmien jäsenet, ehkäisevän päihdetyön kehittämisestä kiinnostuneet, kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen yhdyshenkilöt, kuntien yhteistyökumppanit ehkäisevässä päihdetyössä, sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimen kuntatoimijat ja järjestöjen edustajat, viranomaiset sekä anniskelu- ja elinkeinotoimijat.

Koulutuksen tavoitteena on innostaa kunnan toimijoita ja eri alojen yhteistyötahoja ottamaan Pakka toimintamalli käyttöön sekä vahvistaa Pakka toimintamallia käyttävien kuntien osaamista. Tarkoituksena on, että koulutuksen päättyessä kunnalla on suunnitelma Pakka – toiminnan käyttöönotosta ja toiminnan edelleen kehittämisestä.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen ilmoitetaan lähempänä koulutusta.