Talkoot! -hankkeessa dokumentoitiin talkoita ja selvitettiin talkoohenkeä
Satakunnan Museon projekti Talkoot! - perinteen tallentaminen, talkoohengen etsiminen ja hyvien talkoiden reseptin laatiminen alkoi 1.6.2020 ja jatkui kesän yli. Tavoitteena oli ymmärtää ja löytää ne tekijät, jotka ovat saaneet ihmiset vuosisatojen ajan osallistumaan talkoisiin vuodesta ja sukupolvesta toiseen.
Talkoita tutkimalla haluttiin löytää ”talkoohenki” sekä ymmärtää se, miten sitä ylläpidetään. Samalla tallennettiin suomalaista talkooperinnettä. Tavoitteena oli myös oppia järjestämään hyvät talkoot ja koota vinkkejä onnistuneisiin talkoisiin. Hankkeeseen saatiin rahoitus Museoviraston avustuksista aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.
Talkoita tutkimassa
Talkoot on Suomessa vuosisatojen perinteet omaava vapaaehtoisen työn muoto ja tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä. Suomessa järjestetään vuosittain eri organisaatioiden ja yksityishenkilöiden puolesta paljon erilaisia talkoita. Talkootyö on tapa tukea toimintaa ja auttaa työllä. Talkoilla toteutetaan vuosittain esimerkiksi erilaisia tapahtumia, rakennusprojekteja, hankkeita ja ylläpidetään kulttuuripalveluita.
”Talkookulttuurissa on kuitenkin tapahtunut muutoksia viime vuosina, ja osin sen vuoksi tämä projekti sai alkunsa.”, kertoo maakuntatukija Akuliina Aartolahti.
Talkoita tutkittiin kyselyillä, haastatteluilla sekä dokumentoimalla talkoita. Koronasta johtuva poikkeustila asetti omat haasteensa niin talkoiden järjestämiselle kuin niiden dokumentoinnille. Haaste otettiin kuitenkin vastaan ja yhtenä tutkimuskysymyksenä olikin poikkeusolojen vaikutus talkoisiin.
Hanke alkoi julkisella kyselyllä, jossa ihmisiltä kysyttiin heidän osallistumisestaan talkoisiin: millaisiin talkoisiin osallistutaan, miten usein ja miksi, sekä pyydettiin pohtimaan talkoohenkeä. Kyselyyn saatiin yli 180 vastausta. Lisäksi kesän aikana dokumentoitiin useita talkoita, ja tavoitettiin yli 100 aktiivista talkoolaista. Talkoolaisia haastateltiin ja pyydettiin osallistumaan laajemmin talkootyötä pohtivaan kyselyyn. Kyselyvastauksia on tähän mennessä saatu 30 ja vastausaikaa marraskuun loppuun saakka.
Aineistoa talkoista kertyi runsaasti ja sitä tullaan käyttämään mahdollisissa jatkohankkeissa talkootoiminnan oppaan laatimisessa sekä erilaisten sidosryhmien kanssa työskentelyssä. Aineistosta on mahdollista tehdä myös esimerkiksi opinnäytetöitä.
Mikä sitten on talkoohenki?
Talkoot! -projektin aikana selvisi, että tärkein osa talkoohenkeä on yhteisö. Toimiva yhteisö taas tarvitsee toimivat vetäjät, jotka sitouttavat ihmiset tekemään talkoita, arvostavat talkoolaisia sekä osaavat organisoida talkootyön.
Projekti osoitti, että talkookulttuuri elää edelleen hyvin vahvana ja talkoissa riittää väkeä. Esille nousi kuitenkin myös huolta talkoiden jatkuvuudesta väen vanhetessa. Talkoot ovat elävää perinnettä ja niiden olisi uskallettava muuttua ajan muuttuessa. Muutoksia talkooperinteessä on jo tapahtunut viime vuosina ja tulevaisuudessa muutoksia voi olla entistä enemmän. On erityisen tärkeää, että ihmiset ja yhteisöt saadaan pysymään muutoksessa mukana.
Talkookulttuurissa on kuitenkin myös pysyvyyttä. Talkoot ovat aina tuoneet yhteen eri-ikäisiä ja –taustaisia ihmisiä ja niin on nykyäänkin. Myös tavoitteet ja talkoiden perusta on pysynyt samana: talkoot on ennen kaikkea yhteisöllinen tapahtuma, jolla pyritään saavuttamaan yhteinen tavoite.
Talkooperinne löytyy myös Elävän perinnön Wiki-luettelosta
