Tartuntatautilaki edellyttää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotuksia tartuntatauteja vastaan
Tartuntatautilaki (1227/2016) on tullut voimaan 1.3.2017 ja työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotussuojaa koskeva lain 48 § on tullut voimaan 1.3.2018 alkaen. Uuden tartuntatautilain mukaan työnantajan tulee varmistaa, että tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita tai asiakkaita hoitavilla työntekijöillä ja työharjoittelussa olevilla opiskelijoilla on 48 § mukainen suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.
Tartuntatautilain mukainen suoja tulee olla kaikilla potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden hoitoon, tutkimiseen, kuntouttamiseen, ohjaamiseen, terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin osallistuvilla työntekijöillä, jotka työskentelevät samoissa tiloissa potilaiden kanssa, jotka ovat alttiita tartuntatautien vakaville seuraamuksille. 1.3.2018 lähtien määritellyissä tiloissa työskentelyyn saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen suoja.
Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi:
- potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia
- alle yksivuotiaat
- 65 vuotta täyttäneet
- raskaana olevat
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset ovat osa työ- ja potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä hoidetaan potilaita, joilla on tartuntatauti ja potilaita, jotka ovat esimerkiksi sairauden tai sen hoidon vuoksi alttiina tartuntatautien hengenvaarallisille seurauksille. Myös työntekijät ovat riskissä saada itse tarttuvia tauteja potilailta ja myös he voivat levittää näitä tauteja potilaiden keskuudessa. Sairaalahygieeniset toimenpiteet, kuten henkilökohtaisten suojaimien käyttö vähentävät, mutta eivät poista tarttuviin tauteihin liittyvää turvallisuusriskiä.
