VANHOJEN RAKENNUSTEN KORJAUSNEUVONTAPÄIVÄ Hinnerjoella 10.9.2022 klo 11-15
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 5.-11.9.2022
Rakennuksiin tulee ikääntymisen myötä erilaisia ongelmia – pieniä kulumia, isompia vaurioita ja nykyajan asumismukavuuden vaatimukset aiheuttavat päänvaivaa. Mitä vanhalle talolle kannattaa tai pitäisi tehdä? Miten lahonnut hirsi vaihdetaan, mitä tehdä hilseilevälle ulkomaalille tai roikkuvalle pinkopahville. Miten talon lämpimyyttä saadaan parannettua? Ovatko vanhat ikkunat energiatuhlari, pitääkö ne uusia vai kannattaisiko korjata?
Rakennuskulttuuritalo Toivon korjausneuvontapäivä Pollarin talolla 10.9.2022 klo 11-15
Pollarin talo sijaitsee Hinnerjoen keskustassa Tarvaistentien varrella. Rakennus on toteutettu useassa vaiheessa. Sen vanhin, eteläinen siipi lienee rakennettu jo 1800-luvun alkupuolella. Rakennus on lahjoitettu Hinnerjoen kotiseutuyhdistykselle vuonna 2021 ja sen kunnostus on aloitettu. Korjausneuvontapäivänä Pollarin talossa on avoimet ovet.
Rakennuskulttuuritalo Toivon korjausneuvontapisteillä on kävijöillä mahdollisuus kysyä Toivon väeltä neuvoja vanhojen rakennusten kunnostukseen, niin korjaustyön periaatteisiin, käytännön korjauksiin, rakennusmateriaaleihin kuin erilaisiin viranomaistoimintaa tai korjausavustuksia koskeviin kysymyksiin. Työnäytöksinä mm. pinkopahvin kiristystä, sisämaalausta ja ikkunoiden kunnostusta.
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, European Heritage Days, vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa yli 20 miljoonaa ihmistä osallistuu päivien tapahtumiin. Suomessa päiviä on vietetty vuodesta 1991 lähtien. Vuoteen 2013 asti tapahtuma kulki nimellä Euroopan rakennusperintöpäivät. Päivien tarkoitus on lisätä tietoa kulttuuriperinnön monimuotoisuudesta ja erityisesti rakennusperinnöstä sen osana. Satakunnan Museon korjausrakentamiskeskus Rakennuskulttuuritalo Toivo on järjestänyt päiviin liittynen korjausneuvontapäiviä ympäri Satakuntaa syksystä 2005 alkaen. Tämän vuoden kulttuuriympäristöpäivien teema on Kestävä kehitys. Rakennusperintöön sidotut luonnonvarat ovat pitkäikäisessä käytössä, ja rakennuksiin sitoutuu paitsi hiiltä myös tietoa ja osaamista, joilla on merkitystä kestävyyden näkökulmasta myös tulevaisuudessa.
